Suomalaisten on otettava enemmän vastuuta omasta elämästään, jotta tavoite hyvän elämän Suomen saavuttamisesta voi onnistua. Julkaisin vuonna 2011 kirjan, johon olin kerännyt kaiken elämänkokemukseni yrittämisestä: niin hyvässä kuin pahassa. Julkaisen kirjan netissä siten, että päivitän tiedot ajan tasalle ennen julkaisemista. Paperikirjaa on vielä jäljellä ja loput kappaleet luovutan yrittämisestä kiinnostuneille postikulujen hintaan.
Neljässä vuodessa tapahtuu erilaisia asioita, mutta kirjan perustiedot ovat ajattomia.
Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä
Voidakseen hyvin suomalaisten tulisi enenevässä määrin ryhtyä yrittäjiksi. Syvällä sisimmissään jokainen toivoo voivansa elää itsellisesti, voivansa vastata omasta elämästään ja mahdollisesti vielä voivansa monistaa osaamistaan ja sitä kautta auttaa kaikkia muitakin selviytymään ilman että kenenkään tarvitsee anoa almuja keinotekoisesti luodulta byrokratialta.
Yrittäjyys vaatii alussa rohkeutta. Voidakseen tehdä jotain suurenmoista täytyy uskaltaa tehdä päätös yrittäjyyden aloittamisesta. Sen jälkeen riittää, että tekee aina parhaansa. Kun yrittäjä näkee tyytyväisen asiakkaan silmistä ja kasvojen ilmeistä helpottuneisuuden ja iloisuuden, yrittäjä tietää tekevänsä hyvää työtä. Hän nauttii työstään ja tuntee, että häntä tarvitaan. Yrittäjä saa tyydytystä työstään, kun huomaa, että asiakas tulee yhä uudestaan ja kun asiakas kertoo suositelleensa yrittäjää ystävilleenkin, on se paras palkinto hyvin tehdystä työstä.
Parturi-kampaaja haluaa luoda asiakkaalleen kauniit, kiiltävät ja helppohoitoiset hiukset. Ystävät ihastelevat ”kenellä kampaajalla sinä käyt, hiuksesi ovat upeat”. Muurariyrittäjä haluaa tehdä parhaan pihagrillin, jonka äärellä on mukava viettää kesäiltaa. Ystävät ihastelevat grilliä ja sen toimivuutta: ”kuka onkaan tehnyt näin hienon grillin” he kyselevät. Elokuvantekijäyrittäjä tekee elokuvan, jonka haluaisi ainakin 100 000 suomalaisen näkevän. Kirjailijayrittäjä tekee maailmaa valloittavan romaanin tai dekkarin, jonka tuhannet lukevat. Putkimies vetää lämpöjärjestelmän, joka ei tuhlaa energiaa ja paukkupakkasilla takaa lämmön tuhansissa kodeissa. Siivooja siivoaa kodit ja toimistot ja näkee mielessään iloisesti hymyilevät puhtaiden ja kiiltävien tilojen käyttäjät. Vastaavia iloa tuottavia yrittäjäesimerkkejä riittää loputtomiin.
Yrittäjä kunnioittaa asiakastaan ja arvostaa omaa työtään. Vaikka hän tietää että on hyvä, niin silti jokainen päivä, jonka aikana hän oppii jotain uutta, on hänelle ilon päivä. Yrittäjä ei ole koskaan täysinoppinut. Hän ei opi uusia asioita ainoastaan oppikirjoista tai koulutustilaisuuksista, hän oppii myös asiakkailtaan ja kollegoiltaan, ja ennen kaikkea omista virheistään, ilman virheitä ei voi tietää tulevansa koko ajan paremmaksi. Yrittäjä kulkee avoimin silmin, avoimin mielin, uteliaana jokaiseen uuteen päivään.
Kaikki ihmiset haluavat tulla toimeen omalla työllään ja tuntea vastuuta omasta elämästään. Mahdollisuus tulla toimeen omillaan tarkoittaa yritystukien poistamista, mutta se tarkoittaa myös sosiaaliturvan ylilyöntien poistamista. Niukkuus on voimavara, joka saa aikaan kekseliäisyyttä selviytyä. Oman onnensa seppä takoo pelkkää onnellisuutta kaikkialle ympärilleen.
Yrittäjäksi haluava ei haaveile rikastumisesta. Hän on realisti ja korkeintaan toivoo, että omalla työllä voisi elättää perheensä. Kun hän sitten vähitellen huomaa, että ahkeruus ja ammattitaitoinen osaaminen tuottaa tulosta, intohimo yrittämiseen kasvaa samaa tahtia turvallisuuden tunteen kanssa.
Kasvavaa vaurautta yrittäjyydestä voi syntyä vain monistamalla tuotetta, palvelua tai työpanosta tuhansittain. Myös sattumukset ja pörssimaailman apu voivat johtaa äkkirikastumiseen, mutta niinhän voi lottovoittokin lykästää niitä, jotka lottoavat. Sellainen sattumus osuu kohdalle äärimmäisen harvoin.
Tärkeintä yrittäjyydessä ei ole rikastuminen vaan turvallisuuden ja oman elämän hallinnan tunne. Paras mittari hyvälle elämälle on yöunet. Yrittäjä nukkuu hyvin, kun hänellä ei ole huolta huomisesta. Turvallisuuden tunne ei tule suuresta saldosta pankkitilillä, vaan siitä että rahat riittävät palkkojen, ostovelkojen ja verojen maksamiseen.
Useimmiten yrittäjä unohtaa ikääntymisensä. Yrittäminen pitää mielen terävänä ja usein onnellinen yrittäjä kaatuukin ”saappaat jalassa”. Joskus hänen yrityksensä jatkaa elämää hänen jälkeensäkin. Joskus yrityksestä tulee perustajansa ”elävä” muistomerkki. Jotkut yritykset syntyvät ja kuolevat yrittäjänsä mukana ja jotkut ”tapetaan” suosiolla ihan itse ”riittävä määrä riittää” periaatteella.
Yrittäjä ei tarvitse tukia eikä kannustavaa verojärjestelmää. Riittää kun lait, säännökset ja virkamiehet ovat reiluja yrittäjiä ja yrityksiä kohtaan. Yrittäjille riittää kun heitä kohdellaan samanarvoisesti kuin muitakin kansalaisia ja maahanmuuttajia. Reiluus tarkoittaa yksinkertaisia lakeja, joiden soveltamisessa hyväksytään inhimilliset virheet. Se tarkoittaa, että sanktiot ovat lieviä, koska kaikki yrittäjät haluavat tehdä oikein. Yrittäjät haluavat että asiat ovat kunnossa. Parhaiten se onnistuu, kun byrokratiaa on vähän ja se on yksinkertaista. Koskaan kaikki yrittäjät eivät voi onnistua. Siksi yhteiskunnan tulee olla reilu myös epäonnekkaita yrittäjiä kohtaan.
Suomen kansantalous ei pelastu veroja korottamalla. Se ei pelastu bruttokansantuotetta kasvattamalla. Hyvinvointiyhteiskuntamme muuttuu katastrofiyhteiskunnaksi, jos velkaantumista ei saada käännettyä velan takaisin maksamiseksi. Säästöt ovat tärkeitä, mutta nekään eivät riitä pelastamaan Suomea.
Suomi kansakuntana selviytyy, jos jokainen ottaa vastuun omasta elämästään. Kukin kykyjensä mukaan. Meillä on ensisijainen vastuu omasta ja perheemme elämästä. Sitä kautta toteutuu myös vastuu kaikista suomalaisista, omasta kansastamme, myös niistä, jotka eivät pärjää. Velaksi emme voi enää elää. Vähempi kulutus johtaa parempaan elämään. Tärkeintä on hyvä elämä. Eikä se tule kuluttamalla vaan yrittämällä.
Yrittämisen riemu syntyy siitä, että huomaa pärjäävänsä omillaan, kykenee nousemaan siivilleen ja voi lentää kuin Lokki Joonatan. Ilmassa pysyminen edellyttää tarkoituksenmukaista opiskelua perusopintojen jälkeen. Opiskelu yliopistossa ei ole kansalaisoikeus, joka antaa mahdollisuuden opiskella mitä haluaa siitä riippumatta, seuraako opinnoista mahdollisuus vastuulliseen omaan elämään. Surullisinta on valmistuminen alalta, jossa ei ole työmahdollisuuksia. Opiskelua tuetaan antamalla opintolainaan, mutta ilmainen opiskelu täydellä ylöspidolla tuhoaa vähitellen kyvyn ottaa vastuun omasta elämästä. Suomi tarvitsee hyvin koulutettuja yrittäjiä, jotka luovat työpaikkoja ihmisille, joista voi tulla taas uusia ja uusia yrittäjiä.
Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä.