Ahvenanmaa

Kulkija 16-vuotias

Ensimmäisen oikean matkani tein kauppakoulun luokkaretkellä toukokuussa 1966. Menimme Salosta bussilla Turkuun ja sieltä autolautta Nordialla Maarianhaminaan, jossa oltiin leirintäalueella mökeissä kaksi yötä. Asuimme Pensionat Gripenissä, joka on muutama kilometri Maarianhaminasta etelään.

En tuossa iässä ollut koskaan maistanutkaan tupakkaa (enkä vieläkään), enkä maistanut edes olutta. Ainoa kosketus alkoholiin (kirkkoviiniin) oli rippikoulun päättymisen siunaustilaisuudessa Salo-Uskelan kirkossa 15-vuotiaana. Luokalla oli minua vanhempia poikia, jotka kiinnostivat tyttöjä enemmän ja joilla oli jostain salakuljetettua alkoholia mukanaan. Minusta ei iltarientoihin ollut.

Ahvenanmaa on jäänyt vieraaksi. Kerran 1990-luvulla kävin siellä luennoimassa ja kerran kääntymässä juoksuvauhtia Turun laivasta Tukholman laivaan 2010-luvulla.

Luokkaretkelle pukeuduttiin valkoiseen paitaan ja kravattiin.
Kuvan 6 Raunon kanssa päästiin 1972 Kauppakorkeakouluun opiskelemaan pääsykokeen perusteella. Seuraavana vuonna mukaan tuli Jorma, joka teki mutkan hankkimalla ylioppilastodistuksen. Kaikki kolme olimme käyneet kansakoulun loppuun. Raunosta tuli vanhimman poikamme kummi, mutta hän menehtyi nuorena. Valmiin ekonomin paperit joutui hänen äitinsä vastaanottamaan.

Minua eivät kiinnostaneet 16-vuotiaana Maarianhamina, eivät linnan rauniot eikä korttipeli pensionaatin pihalla. Minua kiinnostivat luokkamme tytöt. Kiinnostusten tärkeysjärjestys ei ole muuttunut vuosien saatossa.

 

Vuoteen 1966 olin käynyt kerran Helsingissä (Pikku-Paavon maitoautossa kun Hiidestä vietiin maitoa Elantoon Helsinkiin, 5 v), muutaman kerran Turussa ja Salossa usein itse hankkimallani polkupyörällä. Ja sitten tämä Maarianhaminan matka.

Sen jälkeen olen kulkenut Suomessa paljon työasioissa (yhtenä vuotena noin 1979 yli 100 matkapäivää), 1974 ensimmäisellä autollamme Tippa-Rellulla kesäinen kierros Salo-Forssa-Jyväskylä- useita leirintäalueita. Pienillä paikkakunnilla on tullut kuljettua paljonkin, mutta ne jätin merkitsemättä karttaan.

Autolla on tullut kierrettyä myös Laatokka sekä suur-Suomi Petroskoi´hin (Ääninen) asti. Isäni sotatantereita Syvärillä olen käynyt katsomassa. Armeijassa olin Säkylässä 1969-70. Karttapohja peda.net