Kambodža (Cambodia)
Bussimatka
Saigonista Phnom Penhiin 12.12.2008
Bussi on hyvä reppumiehen kulkuväline. Halpa. Näkee paljon. Matka Saigon – Phnom Penh on kilometreissä kuin kotoa Vantaalta mökille Ristiinaan, noin 250 km. Ristiinaan ajaa reilussa 3 tunnissa kun kuluttaa 5,3 l sadalla kuten minä. Tämä matka kesti reilut 6 tuntia. Oli pysähdyksiä, jopa ruokatauko. Rajalla piti nousta autosta 4 kertaa. Mekong joki ylitettiin lautalla. Sen jälkeen tiet oli perunapeltoa.
Kamputsean tullissa on ovela korruptio. Neljäs pysähdys on 1 km rajan jälkeen. Siellä on kahvila. Tullimies tuo passit mopolla. Ajaa yhdellä kädellä, toisessa on passit. Minun piti maksaa viisumista 24 usd. Kuitissa luki 20 USD. Erotus on kuulemma serviceä. Sanoin että vai korruptiopalvelua. Jos oltaisiin oltu rajalla, olisin nostanut metelin. Vaan miten sitä 1 mopomiehelle huutaa.
Rajalta matka meni Mekong joen suuntaisesti ja alue oli yhtä vesilutakkoa kymmeniä kilometrejä.
Täällä on klo 18 jo pimeää. Vähän hirvitti kun näytti niin kurjalta. Mutta kaikki valkeni kun tultiin keskustaan. Tämähän on hieno paikka. Majoituin nuorten naisten majataloon. Siis tätä pitävät naiset. Halpa 18 usd yö ja suojattu netti. Kukaan ei osaa englantia sanaakaan, mutta viiton ja esitän pantomiimia. Kaikilla on hauskaa ja asiat tulevat hoidetuksi.
Phnom Penh
Kambodsassa on 14 miljoonaa asukasta. Puolet asukkaista on alle 25 v. Väkiluku on alkanut hirmuisesti kasvaa sen jälkeen kun puna-kmerit (Pol Pot jne) luopuivat vallasta. Nuo hullut mm vähensivät yli puolet pääkaupungin asukkaista. Uskonto koku buddhismin sovellus. Kansantulo on köyhää, mutta paljon yli afrikkalaisen tason. 2000 USD per asukas vuodessa. Tansaniassa oli 180 usd kun siellä kävin.
Kamputseassa on köyhempää kuin naapurimaassa Vietnamissa.
Täällä se näkyy siten, että skoottereita on ihan hirmuisesti. Vietnamissa toki vielä enemmän. Vaikka jalkakäytävät ovat leveitä, ei niissä pääse kulkemaan, koska ne ajavat autot suoraan jalkakäytävälle. Myös skootterit pysäköidään jalkakäytävälle. Siksi joudun luikkimaan eteenpäin kadun kautta.
Molemmissa maissa tuntuu siltä, etteivät kuskit näe jalankulkijoita lainkaan, ei edes jalkakäytävällä. Kadun ylitys on pelottavaa, koska skoottereita voi tulla sivusta ja väärältä puoleltakin. Ja ajavat täysillä. Joku puhuu kännyyn toisella kädellä ja ohjaa skootteriaan toisella. Näin kun yksi mies kuljetti isoa lasia tarakalla pitäen siitä kiinni käsi ylhäällä takana ja ohjaten toisella kädellä. Koko perhe kulkee samalla. Kerran näin 5 samassa skootterissa. Tuli lapsuuden Rinteen polkupyöräkuljetukset mieleen. 3 ja 4 on ihan tavallista. Kuskeilla on sentään kypärät, yleensä.
Raha on usd ja riel. Automaatista saa dollareita. 1 usd on 4000 riel. Tasadollari on maksuväline ja rielit vaihtorahaa. Toki niillä voi maksaa yli 1 usd ostotkin.
Tyttöjen guest house
Kamputsea oli joskus alueen herra. Siksi keskusta on prameampi kuin Versailles. Tosi hienoja rakennuksia. Kuvat kertokoot.
Ja tietenkin saksalaisia turisteja aivan liikaa. Jopa edelweiss ravintola, josta saa saksalaista ruokaa.
Syön aina kamputsealaista ruokaa. Oma tyylinsä, mutta kaukoitämaista toki. Tajuan nyt senkin, miten keitto syödään. Peruskeitto on aika mautonta suomalaisen makuun. Annoksen mukana on valmis maustesekoitus nestemäisenä. Saa kaataa itse makunsa mukaan. En ihan koko purkkia käyttänyt.
Naiset ovat arkisen kauniita. Vähän meikkiä, jos ollenkaan. Miksi niin moni hymyilee minulle. Vai nauravatko he. Teini-ikäiset tytöt tulevat harjoituttamaan onnetonta englantiaan. Yksi 10 v tyttö puhuu hyvää englantia. Hän haluaisi väkipakolla myydä pullon vettä. Tiukkaan. Mikset ole koulussa? Pidän pitkän puhuttelun. Maksan valokuvasta, kun hän lupasi mennä kouluun. Meistä tuli kaverit.
Matkani ja tietokoneeni vetävät viimeisiään. Kumpi loppuu ensin. Hieno matka. Olen laihtunutkin. Mieli on hyvä.
Vain Suomen puolesta pelkään. Allekirjoitin juuri addressin Thorsin ulkomaalaislakia vastaan. Thors aikoo kiihdyttää Suomen muuttamista muslimivaltioksi. Pääministeri ei tee mitään. Varmaan Suomen historian surkein ministeri. Lapsemme ja lastenlapsemme tulevat hänet kiroamaan. Ja Yle ja Hesari eivät kirjoita mitään asiasta, joka on mittasuhteiltaan talvisotaakin suurempi.
15. joulukuuta 2008 kello 6.12
Phnom Penh
Phnom Penh on hieno paikka. Mutta päiväni ovat luetut. Kahden yön jälkeen on pakko palata Saigoniin. Nyt matka kestää 8 tuntia. Saigonin ruuhka vie siitä 2 tuntia. Menomatka pikkubussilla maksoi 19 usd, paluun sai isolla bussilla 12 usdlla. Kympinkin matkoja näin. Kilpailu on kova. Jos valita saa, kuljen mieluummin isolla bussilla. Halaan lähdössä lähimpänä olevan hotellin tytöistä. Hän kirkuu ja kikattaa, joten jätän muut käsitervehdyksen varaan.
Ennakkokäsitykseni Phnom Penhista olivat aivan väärät. Mikä ihana paikka ja kivat ihmiset. Montaakaan sanaa ei vaihdettu, koska englantia ei täällä osata. Mutta hyvä oli olla.
