Jordania

Jordanian hašemiittinen kuningaskunta (arab. المملكة الأردنّيّة الهاشميّة‎, al-Mamlaka al-Urduniyya al-Hāšimiyya) on valtio Lähi-idässä. Alue tunnettiin aikaisemmin nimellä Transjordania. Asukkaita 10 miljoonaa. Pääkaupunki Amman, asukkaita 4 miljoonaa. Nykyistä Jordaniaa ovat hallinneet vuosisatojen aikana monet Välimeren ja Lähi-idän suurvallat Egyptistä ottomaaneihin. Maailmansotien välisen ajan se kuului Britannian etupiiriin. Itsenäistä Jordaniaa johti lähes viidenkymmenen vuoden ajan kuningas Hussein, jonka poika Abdullah II on nykyinen valtionpäämies. Suurin osa maasta on kuivaa autiomaata, mutta Jordaninlaaksossa harjoitetaan maanviljelyä. Asukkaista valtaosa on arabeja, jotka kulttuurinsa perusteella jaetaan jordanialaisiin, palestiinalaisiin ja beduiineihin.

Jerash

Jerashissa oli asutusta 5200 vuotta sitten. Rooman valloitettua kaupungin siitä tuli yksi kymmenestä Roomalle tärkeästä kaupungista. Siksi keisari Hadrianus tuli käymään ja käynnin kunniaksi rakennettiin komea sisäänkäynti.

Kaupungissa oli teattereita ja hevosvaunuajoja varten rata. Jotenkin hullua, rakennettiin orjatyövoimalla hirmuisia kivilohkareita hakaten ja siirrellen paikkoja vain juhlimista ja ajankulua varten. Tai onko mikään muuttunut, paitsi että nyt on työvälineitä, koneita ja nostureita.

Jerashin historiallinen kaupunki oli maanjäristysten ja hiekkamyrskyjen jälkeen maan alla. Uutta asutusta alettiin tehdä viime vuosisadan lopulla. Onneksi, ei tietoisesti, historiallisen kaupungin ulkopuolelle. Kaivaukset ovat rahapulan takia pahasti kesken.

Petra

Petra, Jordania, 4 joulukuuta 2017

Petra on Unescon maailmanperintökohde. Sen ainutlaatuiset luonnon muovaamat kalliot ovat syntyneet satojen tuhansien vuosien kuluessa veden, tuulen ja hiekkamyrskyjen myötä. Ihminen ei moista kauneutta pystyisi rakentamaan koskaan.

Nabatealaiset olivat vallassa vuodesta 400 eaa vuoteen 100 jälkeen Kristuksen syntymän. Silloin roomalaiset ottivat vallan.

Nabatealaiset asuivat kallioiden ulkopuolella kylissä ja heitä oli ilmeisesti 20.000. He alkoivat muuttaa luonnonmuodostamia kallioleikkauksia hautapaikoikseen. He käyttivät kirjoituksissaan aramean kieltä, jolla raamattukin on kirjoitettu.

Kallioissa on kirjoituksia myös kreikaksi. Kreikka oli roomalaisten käyttämä kieli.

Kallioihin hakattiin iso hautaonkalo, johon koverrettiin tila kuolleelle. Päälle laitettiin soraa. Näin he tulivat kuolemattomiksi.

Hautapaikan rakentamiseen meni paljon aikaa, mutta mitäpä muutakaan silloin oli tekemistä. Olihan sitä paitsi orjat raskaan työn tekemiseen. Pyhäpäivisin nämä rakennuttajat tulivat hevosillaan kallioleikkauksille, uhrasivat vuohia ja lampaita sekä tarkastelivat hautapaikan rakentamisen edistymistä.

Pakko sanoa, että elämä meni silloinkin hukkaan. Mitä ihmeen järkeä on käyttää elämänsä kuolemaan ja elinikäiseen kuolleena elämiseen valmistautumiseen.

Hienoimmat ja suurimmat hautapaikat rakennettiin kuninkaille. Kallioon hakattiin myös teatteri, ei kuitenkaan näytelmien esittämiseen vaan kuolleiden juhlistamiseen hautajaisseremonioilla. No teatteriahan sekin on ollut.

*Pauli Ara-fat matkalla Petraan. Selässä Tialta saamani matkamiehen pikkureppu täynnä vettä.*

On mahdotonta ymmärtää miten nuo kaiverrukset on tehty sen aikaisilla työkaluilla. Siirretyt lohkareet ovat valtavan isoja, miten ne on voitu tehdä. Orjia ja eläimiä on tarvittu paljon pelkästään yhden lohkareen siirtämiseen. Kaiverrukset ovat kauniita, pelkästään yhden tekemiseen on tarvittu vuosia.

Muslimit tulivat 800-luvulla ja hajoittivat ne kiviin hakatut teokset, joita heidän uskontonsa ei pitänyt sopivina. Näin aina. ISIS-tappajienkin pysyvin saavutus on ollut vuosisatoja vanhojen muistomerkkien ja kaupunkien tuhoaminen. Ovatko he koskaan saaneet mitään pysyvää tehdyksi.

Muslimien tekemä tuho jäi kuitenkin pieneksi sen rinnalla mitä maanjäristykset ovat vuosisatojen aikana saaneet aikaan.

Petran kallioleikkaukset ja niihin ihmisten tekemät jäljet ovat tärkeä paikka hiljentyä miettimään ihmiselämän turhuutta. Myös käsitykset uskonnosta ja uskontojen merkityksestä joutuu laittamaan uusiksi.

Jeesuksen syntymä on Ruotsissa kyseenalaistettu ja siellä kristillinen kirkko on luopumassa isä-jumalasta ja jumalan pojasta Jeesuksesta. He tekevät sen muslimeja miellyttääkseen.

Mietin tätä hulluutta Petrassa kävellessäni. Erosin kirkosta heti 18 vuotta täytettyäni, enkä ole koskaan uskonut mihinkään yliluonnolliseen. Silti koen, että Ruotsi ja varmasti perässä Suomi menettävät koko uskonsa ja kulttuurinsa perustan, jos ne lähtevät muslimiuskonnon kelkkaan. Mitä mieltä kenenkään on sen jälkeen uskoa mihinkään.

Vanhan Testamentin kirjoituksia on tehty jo ennen ajanlaskumme alkua. Uusi Testamentti on kirjoitettu Jeesuksen syntymän jälkeen, ja se sisältää paljon Kalevalan tasoista kansanperinnettä. Koraani on merkitty muistiin profeetan puheista 600-luvulla. Petrassa näkee sen, että elämää on ollut paljon ennen. Ja luonnonvoimien merkitys ihmistä paljon suurempana muutosvoimana näkyy Petrassa joka metrillä.

Siksi on surullista, että Petrakin on muuttunut rihkamakauppiaiden elintilaksi. Paikalla ei montaa metriä voi kulkea ilman että joku tyrkyttää sitä samaa rihkamaa, mitä kaikkialta maailmasta voidaan ostaa.

Amman

Amman tuli nähtyä vain vuorelta Citadel Hill of Amman. Tällainen on vihervasemmiston unelma Suomesta: kaikki ahdataan pieneen tilaan pääkaupukiseudulle.

Beduiini-camping

Beduiinit, 3., 4. joulukuuta 2017

Beduiinit ovat aavikon asukkaita eli paimentolaisarabeja, joiden asutuksia näki Palestiinassa Länsirannalla sekä Jordaniassa. Sunnuntai-iltana bussi vei matkalla olleet 13 turistia beduiinikylään illalliselle ja nukkumaan. Siitä tuli matkan ikimuistoisin kokemus.

Beduiinit ovat vuosisatojen ajan eläneet kiertolaisina hakien karjalleen ruokaa sen mukaan, missä vehreyttä ja vettä on riittänyt. He asuvat seuduilla, jotka suomalaisen silmin näyttävät kuivilta aavikoilta, joissa elämää ei ole. Silti he ovat elättäneet perheensä kasvattamalla kameleita, lampaita ja vuohia sekä kuuluisia arabian hevosia. Myös kanoja näkyi paljon beduiinikylissä.

Suomalaiselle on ehkä vaikea ymmärtää, miksi beduiinit haluavat asua autiomaassa. Se on heidän perinteensä ja oma kulttuurinsa, he eivät halua asua kaupunkien hälinässä. (Osa nuorista on kyllä langennut kaupunkien houkutuksiin ja luopunut vuosisatojen perinteistä.)

Israel on rajannut beduiinien perinteisiä kulkureittejä omiin tarkoituksiinsa, mikä on pakottanut Länsirannan puolella beduiinit asumaan lähelle isojen teiden varsia. Israel on pakottanut oman alueensa beduiineja pysyvään asumiseen.

Jordaniassa valtio on pakottanut beduiinit asumaan pysyvästi, mikä on pakottanut etsimään uusia toimeentulomahdollisuuksia. (Suomessa kiertolaiskansanryhmä houkuteltiin asumaan pysyviin paikkoihin anteliaalla sosiaaliturvalla – maassa maan tavalla.)

Uusi elämäntapa ovat turisteille suunnatut beduiinileirit, joista yhteen kivoimmista matkaopas seurueemme vei illan pimeydessä. Lopputiestö oli kuin bussi olisi ajanut tyhjyyteen, mutta perille kuitenkin turvallisesti saavuttiin.

Beduiinit tarjosivat kasvispitoisen illallisen, johon kuului myös kanaa ja lammasta. Illallisen jälkeen seurue kokoontui telttaan keskustelemaan keskenään ja beduiinien kanssa. Iso teltta pysyi lämpimänä puukaminalla. Armeija-aika tuli mieleen.

Kello 23 katkaisiin alueelta sähkö, joka saadaan isolla aurinkopaneelilla. Matkalaiset menivät nukkumaan kahden hengen telttoihin. Lämmitystä ei ole ja yöt aavikolla ovat kylmiä, mutta kun sängyssä oli viisi vilttiä päällekkäin tuli enemmänkin hiki kuin vilu. Niin hyvin ei ole tullut nukuttua vuosiin. Heräsin kuitenkin klo 3 kun tuuli avasi teltan oven. Mitään kauniimpaa ei ole kuin autiomaan kirkas taivas, jossa kuu ja tähdet valaisevat kaiken kulkea ilman muuta valolähdettä.

*Beduiinien yö, illallinen, illanvietto, Arafat ja karua ympäristöä*

Aamulla tuli juteltua beduiinimiesten kanssa enemmänkin. Yksi heistä sanoi, että hänellä on asunto kylässä, mutta hän on kaiken aikaa täällä autiomaassa, koska täällä hän on vapaa. Yhtään naista ei leirillä näkynyt töissä, ja miehet olivat 20-30-vuotiaita.

Leirin lähellä oli pieni kyläyhteisö, jossa lapset käyvät koulua. Kylän raitilla näkyi naisia enemmänkin, joten eivät nämä miehet mitään peräkammarin poikia ole, päinvastoin.

Beduiinileirin karja on alueen ulkopuolella ja se on osa elannosta. Karjasta saadaan lihaa ja kananmunia turistien pöytiin.

Vettä on niukasti. En mennyt suihkuun illalla, jolloin vesi oli vielä lämmintä, enkä aamullakaan, koska halusin omalta osaltani osallistua veden säästämiseen.

Suomeen on tullut paljon nuoria miehiä arabimaista onnea onkimaan. Monet suomalaisnaiset ovat heihin ihastuneet. Vaan sanonpa, että jos haluttaisiin tavata komeita nuoria miehiä, jotka vielä ovat ottaneet vastuun omasta elämästä, heitä löytäisi täältä autiomaasta. Luulenpa, etteivät heille äitiä esittävät suomalaisnaiset edes kelpaisi.

Beduiinileirillä tuli tosi hyvä fiilis. Ja samalla huomasi, ettei Suomi-pojalla ole mitään muslimimiehiä vastaan. Me kriittiset vastustamme toisten siivellä elämistä ja siihen liittyvää valehtelemista. Sellaisia miehiä on vaikea kunnioittaa, mutta täällä omaa maataan rakentavat muslimit ovat miesten parhaimmistoa.

Aurinko nousee iltapäivällä +27 asteeseen, eikä varjoisia paikkoja maahan tutustuvalle ole tarpeeksi. Siksi ostin Jasser Arafat-tyylisen puna-valkoisen huivin, jonka myyjä sitoi päähäni oikeaoppisesti. Punainen väri on Jordanian väri. Varmuuden vuoksi otin huivin pois illalla Israelin rajan lähestyessä. Turha antaa pienintäkään aihetta rajavartijoiden mielikuvitukselle.

Beduiinit ovat eläneet jo ennen profeetta Muhammadia. He ovat kääntyneet muslimeiksi, mutta eivät ota uskontoa kovin vakavasti. Aavikon vapaus on heille uskontoa tärkeämpi. Tässä tunsin sukulaisuutta. Suomalaisetkin aikoinaan muka kääntyivät kristinuskoon, ja jatkoivat omia tapojaan. Beduiinit uskoivat lähteisiin, keitaisiin, pyhiin puihin ja kiviin, koska karussa luonnossa niistä tuli elämä, ei uskosta mihinkään jumalaan.

Muslimit inhoavat? koiria, mutta niin vain useimpien beduiinien pihalla oli koiria.

Paikka löytyy osoitteesta täältä.