Nauru (no visit yet)

Nauru on matkakirjan ainoa maa, jossa en ole (vielä) käynyt. Koska minulla oli maksettu lippu kädessä, kerron maasta vähän.

Naurun tasavalta käsittää Tyynessämeressä lähellä päiväntasaajaa sijaitsevan Naurun saaren. Kaikista itsenäisistä valtioista se on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan maailman kolmanneksi pienin. Naurun parlamentissa on jäseniä 18. Nauru on ainoa Tyynenmeren saarivaltio, joka käsittää vain yhden saaren. Naurulla ei ole virallisesti pääkaupunkia. Maan asukasluvusta on erilaista tietoa, viimeisin 11.000.

Matkalippu Naurulle

Kirjoitettu Solomon-saarilla 7.1.2016

Lähden torstaina Naurulle. Naurattaa jo nyt. Toivottavasti saan hauskoja selfieitä. Sieltä 150 dollarin lipulla Kiribatiin. Ehkä.

Taidan olla pulassa. Nauru oli ennen fosfaatista rikas maa, nyt köyhtymään päin ja ottaa Australian pakolaisia. Maahanmuuttajat ovat fosfaatin veroinen rikkaus.

Naurun kone Solomonin kentällä

Siellä on kaksi hotellia, joista ainakin parempi on täynnä. Yhden viiden huoneen lodgen löysin. Niillä mennään.

Olisi kohtalon ivaa pitää yötä pakolaisten leirillä. Siellä ei poliiseja riitä turvaamaan mitään. Taidan vaihtaa reittiä, jos vaan voin. Onneksi tuo Naurun lippu maksoi naurettavan vähän. Kiribatin lentoa pitäisi odottaa viikko, Fidzille 2 yötä.

Asukkaita 5000 (tarkistettu tieto 2020 on 11.000). Onkohan pakolaisia jo enemmän. Media ei kerro. Lennot kerran viikossa. Mitä ihmettä minä teen siellä. Pitää yön aikana miettiä, jos lähtisi sieltä saman tien kahden yön jälkeen Fidziin. Pääsisin takaisin Honiaraan. Ei. Australian viisumin puute rassaa. Se olisi pitänyt hakea joka tapauksessa. Vaikeaa kun se pitää olla etukäteen. Rajoittaa kummasti vaihtoehtoja. Maan nimi hämäsi, enkä tullut katsoneeksi lainkaan, minne olen menossa.

Matka muuttui, menenkin Vanuatuun

Ei minussa ole miestä lähteä Naurulle, jossa on enemmän turvapaikan hakijoita kuin alkuperäiskansaa. Parempi hotelli fully booked, varmaan turvapaikanhakijoita kuten Suomessakin kohta kaikki hotellit. Toisesta hotellista ei saa mitään tietoa.

Jeeee, on kuin olisin voittanut jotain. Voittanut Nauru-vapaan elämän. Olisi siinä ollut kavereilla nauramista, kun olisin kirjoittanut, että asun vastaanottokeskuksessa somalien kanssa siskonpedillä.

Karmea virhe – korjaan myöhemmin

Maaliskuussa 2018 Naurun vankileirillä oli 269 henkilöä (Wp), 2000-luvun alussa 1600. Kun luin kansainvälisiä uutisia (2016 alussa), sain käsityksen, että saarilla oli tuhansia turvapaikanhakijoita. Ehkä joskus oli ollut, mutta Australian siirtäessä kaikki Australiaan yrittävät Naurulle (ja Papualle), eivät ihmiset enää edes yrittäneet.

Heti matkalta tultuani minua kadutti Naurun väliin jättäminen. Koska Oseanian maita jäi muitakin käymättä, teen sinne vielä yhden matkan ja varmasti menen samalla Nauruun.

Samanlaisen virheen tein ensimmäisellä reppumatkallani 2003, jolloin en uskaltanut mennä Kolumbiaan ja lensin maan yli Panamasta Equadoriin. Tämän virheen korjasin 2013.