Finlandia hiihto

Vuosina 1984 ja 1986 hiihdin alkuperäisen 75 kilometrin Finlandia-hiihdon Hämeenlinnasta Lahteen.

Olin hiihtänyt ilokseni Vantaalla omakotitalomme lähellä olevan Keimolan Kaiun majan lähimetsiin tehdyillä 3 km ja 5 km lenkeillä. Yksin hiihtäen ei ymmärrä kuinka huono hiihtotaito on. Tärkeintä toki on hiihtäminen, ei se kuinka hyvää vauhtia pitää.

Lapsena olin saanut sukset kansakoulun opettajan Ella Nyyrikin painostaessa isääni, että Paulille on ostettava sukset. Olin noin 10 vuotias. Toisena talvena toinen suksista meni Salon joen avantoon, enkä sen jälkeen enää saanut suksia. Minulla oli siteenä nahkaremmit, joilla hiihtäminen oli vaikeampaa kuin maanviljelijöiden poikien sidesuksilla ja monoilla. Hiihtotaito ei lapsena kehittynyt, eikä sitä enää aikuisena oppinut.

Skanneri rikki. Puhelinskannaus tekee mustavalkoisen kuvan

Siksi ensimmäinen Finlandia-hiihto kesti noin 10 tuntia. Toinen meni vielä hitaammin, noin 11 tuntia. Minun jälkeeni tuli Lahden hiihtostadionille vain japanilainen diplomaatti, josta tehtiin sankarijuttu lehtiin.

Samoihin aikoihin juoksin maratoneja 4 tunnin pintaan, kerran jopa 5 sekuntia alle (Lontoo 1987). Juokseminen on minulle ollut aina luontaista liikuntaa, menestyin etenkin pitkillä juoksumatkoilla.