Hiiden kylän sankarit

Perttelin kirkon sankarivainajien hautausmaalla on Perttelin ja Hiiden kylän suurimmat sankarit. 135 nuorta miestä, jotka antoivat henkensä itsenäisen Suomen puolesta. Sankareita ovat myös he, jotka sodista palasivat kotiinsa parhaimman nuoruutensa menettäneinä.

Pitkän hiljaisuuden jälkeen esittelen muut kylän sankarit. Mainitsematta jäävät ne sadat kyläläiset, jotka uurastivat ja ahkeroivat elättääkseen itsensä ja perheensä. Tällaisia sankareita tarvitaan Suomessa edelleen.

Nämä tiedot on kerätty muutamassa päivässä paikallisilta asukkailta ja netistä, joten tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia. Tätä sankariluetteloa päivitetään uusilla tiedoilla sitä mukaa kun niitä saan selville. Tietoja voi lähettää sähköpostissa paulivahtera@gmail.com

Hiiden sankarit

Omaa ikäpolveani on Tahkokallion menestyssisarusten vanhin Keijo Tahkokallio, psykologi ja konsultti, joka perehtyi kasvatuksen, vanhemmuuden ja elämänhallinnan kysymyksiin. Hän on kirjoittanut näistä tärkeistä asioista seitsemän kirjaa ja ollut paljon esillä mediassa.

Keijon pikkuveli Olli Tahkokallio on kuuluisa korvalääkäri, joka keskeisin osaamisalue on nenän ja nenän sivuonteloiden taudit ja niiden hoito.

Kansainvälisin Hiidestä lähtenyt on Anita Kelles-Viitanen (1947), me kansakoululaiset muistamme hänet Anita Öhberginä. Anita aloitti kansainvälisen Työjärjestön ILO:n palveluksessa New Delhissä ja päätyi siellä pääneuvonantajaksi toimialueena koko Etelä-Aasia (12 vuoden pesti). Sen jälkeen Aasian Kehityspankin yhteiskunnallisen kehityksen osaston johtaja alueina koko Aasia ja Tyynen Meren alue. Roomassa Anita oli neuvonantajana International Fund for Agricultural Development (IFAD)issa. Suomessa Anita oli Kehitysmaasuhteiden Neuvottelukunnan pääsihteeri ja useiden kansalaisjärjestöjen johdossa. Työn myötä asuinpaikkoina ovat olleet (aakkosjärjestyksessä) Filippiinit, Intia, Israel, Italia, Sri Lanka, Sudan ja Uganda. Anita oli 60-luvulla Rexona- ja Jaffa-mainoksissa. Syyn näkee hänen kauneudessaan tästä pankkien lyhytelokuvasta.

Helena Laine (o.s. Ekbom) (1955) on suomalainen keihäänheittäjä ja kuulantyöntäjä, joka oli Hiiden naapurista Ihamäestä, ja asui Hiiden Tähkässä/postissa. Helena osallistui Ateenan 1982 EM-kilpailuihin. Los Angelesin olympialaisissa 1984 Helena sijoittui 11:nneksi tuloksella 58,18 m. Hän edusti Suomea aikuisten maaotteluissa vuosina 1979–1990. Helena heitti keihäsennätyksensä 64,00 m (vanha malli) Salossa 1983. Kuulantyönnössä hänen ennätyksensä on 15,11. Helena voitti yhden keihäänheiton naisten Suomen mestaruuden, viisi SM-hopeaa ja viisi SM-pronssia. Kuulantyönnössä Helenalla on kaksi SM-pronssia ja yksi sisäratojen Suomen mestaruus.

Pasi Anttila (1944) Hiidestä on huippupikajuoksija 100 ja 200 metrin matkoilla. Hänen ennätyksensä 10,7 satasella oli loistava, minkä vuoksi hän menestyi Kalevan Kisoissa. (Voitto Hellstén´in Suomen ennätys tuolloin 10,6). Salon parhaan urheilijan arvon hän sai 1965 21-vuotiaana. Yleisurheilun jälkeen Pasista tuli innokas golffaaja. Pasi on menestynyt yrittäjänä. Talousmuovi-Talmu, Saloplast, Metal-Elektron, Wiurilan golfkenttä, Kauppakeskus Linjuri – kaikessa Pasi on ollut mukana.

Jouko ”Jokke” Kallio (1947) tunnetaan ratakuorma-autojen parista, jossa hän voitti kaksi Euroopan mestaruutta. Olen syntynyt talossa, jonne Jokken perhe muutti noin 1950. Hänellä on viisi vakioautojen Suomen mestaruutta. Vuonna 1985 Jokke ajoi ensimmäisen voittonsa rallicrossin EM-sarjassa. Kaudella 1990 Jokke debytoi ratakuorma-autojen EM-sarjassa Sisun autolla. Kausilla 1991 ja 1992 Jokke voitti B-sarjan Euroopan mestaruuden Sisulla. Jokken tavaramerkkinä ratakuorma-autojen EM-sarjassa olivat lapikkaat, jotka jalassa hän ajoi.

Oman luokkani Pentti Vähätalo (1949) voitti Suomen valtion traktorivetokilpailuissa. Hän menestyy alan yrittäjänä ja edusti kilpailuaikana puolalaista Ursusta, jota vastassa oli Valmet, silloin vielä suomalainen.

Matti Vähätalo (Pentin isoveli), oli Servi-Systems’in toimialajohtaja. Uransa alussa hän oli Ellossa töissä, ja kävi asentamassa myymänsä televisiot antenneineen kotiinsa. Hänellä oli lapsesta saakka lempinimi Jallu, mistä tuli myyntivaltiksi lause: ”Minkä Jallu myy, sen Ello huoltaa”. Matin alaisuuteen kuului kansainvälisen ISS:n koko Suomen henkilöstö. Viimeisinä vuosina hän hoiti monta fuusiota lähinnä ulkomailta hankittujen yritysten kanssa.

Yrittäjänä on menestynyt upeasti Olli Lehti (1948), poika toispualtjokke. Hän on menestynyt autokaupassa ja mm. Teijon kansallispuiston järjestelyissä.

Harri Jokinen Nokan kartanosta, keksijä ja lukuisten patenttien haltija, joka oli Nokian puhelimien huippuosaaja ja Nokia-miljonäärikin.

Olli Lahti levytti 1971 kappaleet A-puolella Mustalaisäidin muisto (trad) ja B-puolella Kujalla porttisi luona (oma sävellys). Kylän ylpeys oli oma rock-orkesteri Fiasko, jossa Ollin lisäksi oli hänen isoveljensä Olavi ja Keijo Lautanala Inkereeltä. Lahdet asuivat Kiikalan puolella, mutta koulut kävivät Hiidessä.

Jukka Rantanen (1950, Pitkäkosken myllyltä) esitti noin 1962 Yleisradion Hiisi-ohjelmassa runon, jonka lopun muistan ”Putos haavasta lehti ja tuli polun poikki. Isäjussi kuin ammuttu viitaan loikki!” Ohjelma tehtiin traktorin lavalta Haarojan pihalta. Jukka oli minua vuoden nuorempi, ja silti hänkin oli Plastipakissa repimässä Kela-kortteja. Yhdessä mentiin polkupyörällä.

Jouko Siivo on monitoimimies. Hän oli osuuspankin Hiiden konttorin johtajanakin. Hiiden Nuorisoseuran kultakaudella 1960-luvulla Joukolla oli suuri rooli organisoijana. Ansioistaan hänelle on myönnetty kotiseutuneuvoksen arvonimi.

Hiiden kylä oli paikallisten urheiluhuippujen kerääntymä. Perttelissä oli seitsemän kansakoulua ja vuosittain syksyllä järjestettiin koulujen mestaruuskilpailut. Hiiden koulu sai parhaan koulun pokaalin niin usein, että opettaja Pentti Lehto sanoi, että pitää pidentää koulun palkintohyllyä. Tauno Iivonen, Pasi Anttila, Jorma Koski, Raimo Lampainen, Veijo Anttila, Väinö Jääskeläinen voittivat 3-ottelun eli 60 metrin juoksun, kuulantyönnön ja pituushypyn mennen tullen. Paavo Nurmen innoittamina 1000 metrin juoksun mestareita olivat mm. Pentti Vahtera, Pentti Lampainen ja Rauni Ukkonen. Rauni voitti juoksun saappaat jalassa. Minä juoksin paljain jaloin ja viimeisenä vuotena hävisin loppukirissä koko matkan johdossa olon jälkeen piikkarijuoksija Pentti Lampaiselle.

Välineillä löytyi jo silloin voittajat. Kansakoulun hiihtokilpailussa Kosken sisarukset Aila, Jorma ja Raimo voittivat sarjansa mennen tullen. Nahkaremmeillä saappaat jalassa hiihtäneenä keksin, että he ovat niin hyviä, koska isä oli tehnyt niin hyvät voidellut sukset ja heillä oli monot ja niihin sopivat siteet. No, kyllä Kosket olivat todella hyviä hiihtäjiä. Heitäkin erinomaisempi hiihtäjä oli eri sarjassa kilpaillut Reijo Ruokonen, joka kilpailussa aina voitti seuraavaa suurella erolla.

Perttelin sankarit

Sankarihautojen joukossa on yksi kansalaissodassa kuollut: Sikstus Weikko (1884-1918). Hänen ristinsä erottaa siitä, että siihen on kiinnitetty kansalaissodan muistomitali.

Kuuluisin pertteliläinen on Voitto Hellstén hän syntyi Inkereellä. Harjoitteli talvella lumihangessa. Suomi-Ruotsi-maaottelujen legendaarinen sankari ja Melbournen olympialaisten 400 metrin juoksun pronssimitalisti. Kun olin lapsi, oli Voitto jo muuttanut Turkuun ja edusti Turun Tovereita. Voitosta tuli myös kansanedustaja.

Kaarlo Aitamäki (1903 – 1973) Inkereeltä. Suomen Kuorma-autoliiton puheenjohtaja, Kuljetuskeskusten Liiton puheenjohtaja, kuorma-autoilija, kunnallisneuvos. Kaarlo toimi ammattiautoilijoiden valtakunnallisten järjestöjen johdossa 1937 – 1970 eli aikana, jolloin auto vakiinnutti asemansa Suomen tavaraliikenteessä. Kaarlo vaikutti paljon siihen tapaan, jolla ammattiliikenne organisoitui. Hän pyrki kokoamaan autoalan pienyritysvaltaisen yrittäjäkunnan vahvaksi järjestöksi, joka saisi sananvaltaa kuljetusten antajiin ja viranomaisiin päin. Kaarlon kirja on ”Ei ränt krannata”.

Jari Vainion (1959) perhe asui Nokka-Hiiden Kaunelassa Kurajoella, josta perhe muutti Saloon, jossa Jari syntyi. Jari on yleislääkäri, jolla on 40 vuoden työkokemus yli 50 maasta, mm. viidakkolääkärinä Sambiassa, pakolaislääkärinä Keniassa, epidemiologina Nigeriassa ja Eritreassa, vankilalääkärinä Englannissa, laivalääkärinä Grönlannissa. katastrofilääkärinä Sveitsissä, Turkissa, Intiassa, Iranissa, Irakissa, Jemenissä jne. Vainion elämänkertakirja Viidakkotohtori on lämminhenkinen kuvaus hänen työstään kaikkialla maailmassa.

Aku Korvenoja (1891-1962) maanviljelysneuvos, joka edusti Kansallista Kokoomusta eduskunnassa vuosina 1933–1936 ja 1939–1945. Filosofian kandidaatti ja agronomi vuonna 1915. Hän oli Pellervo-Seuran konsulentti vuosina 1915–1916 ja sen jälkeen Pellervo-lehden maataloustoimittaja. Maanviljelijänä 1918–19 Ihamäen tilalla Haalin kylässä ja vuodesta 1920 Haalin kartanossa.

Samuli Suomela (1918) oli Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) johtaja ja professori (1952–1971), Maatilahallituksen pääjohtaja (1971–1983) sekä maatalousministeri (myöhemmin maa- ja metsätalousministeri) Lehdon virkamieshallituksessa vuosina 1963–1964 sekä Teuvo Auran II virkamieshallituksessa vuosina 1971–1972. Koulutukseltaan Suomela oli maatalous- ja metsätieteiden tohtori, ja hänellä oli maanviljelystalouden dosentuuri Helsingin yliopistossa vuosina 1954–1971.

Kuuluisa on myös Inkereellä asunut muusikko Tapio Yrjä (1927), joka oli isoveljeni Aarnen ikäinen. Hän esiintyi usein radiossa. Suomen harmonikkaliiton puheenjohtajana Yrjä oli yli vuosikymmenen.

Eskon kauppa Vihmalossa

Esko Lindholm (noin 1930) on legendaarinen kauppias, joka perusti sekatavarakaupan yhdessä vaimonsa Kaarina Lindholmin kanssa 1955 Vihmalon kylälle. Siellä käytiin asiakkaina myös me Vihmalon ja Hiiden rajalla asuneet. Kauppa on nyt Kaivolassa ja Esko käy siellä 65 vuoden jälkeen edelleen päivittäin asiakkaita palvelemassa. Kauppa on laajentunut rauta- ja maatalousliikkeeksi ja päivittäistavarakaupaksi ja vetovastuu on Eskon lapsilla. Esko on haitarinsoittaja, joka on ollut soittajana jokaisena Pertteli-päivänä.

Inkereen kartanon Åke Jensen, pertteliläinen Paavo Blom ja Wiurilan kartanon omistaja Anna Louise Standertskjöld Brüninghaus perustivat Plastipak-muovitehtaan. Tehtaan toiminnasta vastasi Paavo Blom. Yhtiön hitti oli hulahula-lannevanne, joita tehtiin yötä päivää kolmessa vuorossa. Plastipakista tuli monen pertteliläisen ja Hiiden kylän nuoren ensimmäinen työpaikka. Sisareni Arja meni sinne 1962, minä kesätyöntekijäksi 1964. Yhtiön rinnalle perustettiin Kalvopakkaus. Revin prässäyskoneesta tulleet Kela-korttien muovisuojat irti prässistä. Kortit tulivat 1964. Plastipak oli oman elämäni kannalta tärkeä aloituspiste, sillä säästin kaikki 70 pennin (nykyrahassa 1,37 euroa) tuntipalkkarahat kauppakoulua varten. Työmatkat tein polkupyörällä.

Talmu-tuote (nykyinen Hella) oli Arvi Lehden 1955 perustama heijastin- ja valaisinvalmistaja. Poika Taisto Lehti teki tehtaasta yhden Euroopan suurimmista.

Perttelissä oli myös pienempiä muoviprässäämöjä. Esimerkiksi muutama kilometri kodistamme kirkolle päin oli autotallissa Pauli Lähteenojan prässäämö, joka laajeni ja muutti muualle. Tästä tehtaasta muistan, että naapurimme huippujuoksija Tauno Iivonen jätti prässikoneeseen sormet väliin.

Jorma Nieminen (1942) (Kaukolan myllärin Eenokin poika) aloitti uransa Salorassa 1960-luvun alussa. Nieminen oli perustamassa Mobiraa ja toimi sen toimitusjohtajana vuoteen 1987 saakka. Sen jälkeen Nieminen oli perustamassa Benefonia ja oli sen toimitusjohtaja vuoteen 2013 asti.

Matti Rantanen on vakuutusjohtaja. Hänen lapsuudenkotinsa on aivan Kaivolan osuuskaupan viljavaraston vieressä. Olin töissä osuuskaupan varastossa ja jouduin viemään viljavarastoon korkealle ison vesiletkun, miehet pistivät veden päälle ja letku karkasi paineen takia käsistäni. Ennen kuin ehdin huutamaan apua, oli vettä kaikkialla.

Sauli Viikari (1918 Suomusjärvi, josta muutti perheensä kanssa Pertteliin oli suomalainen lääkäri ja professori. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Sauli väitteli 1950 ja erikoistui kirurgiaan 1952 ja rintaelinkirurgiaan 1954. Viikari oli Turun yliopiston kirurgian dosentti ja yliopiston kirurgian professori. Hän oli ensimmäisiä lasten sydänkirurgeja Suomessa.

Reinhold Jensen oli pitkään Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja ja eräänä jouluna toivotti kaikkien metsästäjien puolesta joulurauhaa TV:ssä koiransa kanssa.

Keijo Lautanala Inkereeltä oli vuosikurssinsa 1967 paras Salon kauppaopistossa. Paras hän oli myös Perttelin kansakoulujen 3-ottelukisassa. Ja Fiasco-bandin soittaja. Muutaman vuoden tilitoimistotyön jälkeen Keijo muutti elämänsä totaalisesti. Hänestä tuli lennonjohtaja 1972 ja harrasti purjelentoa, taisi rakentaa omaa lentokonettakin. Myös Keijo on saanut matkakärpäsen pureman ja on kulkenut kaikkialla maailmassa.

Lauri Näre (1877) oli suomalainen sotilaskapellimestari, musiikkieverstiluutnantti. Hän oli Viipurin Lauluveikkojen johtaja 1922–1927 ja Puolustusvoimien ylikapellimestari 1927–1944. Näre aloitti sotilassoittajan uransa autonomian ajan asevelvollisessa sotaväessä, jossa hän palveli aliupseerina.

Miten minusta tuli minä

Pauli Vahtera: Hiiden kansakoulun loppuun käyneenä opiskelin ensin Salon Kauppaoppilaitoksessa ja sitten työn ohella Helsingin kauppakorkeakoulussa kauppatieteiden kandidaatiksi. Työt aloitin Salossa kirjanpitäjänä, sitten Helsinkiin atk-tehtäviin ja 1976 aloitin atk-tilintarkastajana. 1979 suoritin KHT-tilintarkastajan tutkinnon. Keksin ja sen jälkeen kehitin tositteettoman tiliotteen, joka mullisti niin pankkien kuin yritystenkin kirjanpidon. Kirjoitin 1990-luvun alussa lakisäännökset, joiden avulla Suomi oli ensimmäinen valtio, jossa kirjanpito voitiin pitää kokonaan sähköisenä internetissä. Euroopan ensimmäinen nettitilitoimisto Procountor on suunnittelemani. Ulkomailla olen pitänyt 14 luentoa mm. USA:ssa kolme kertaa, Kiinassa, Japanissa ja Australiassa. Lehti- ja nettiartikkeleita olen kirjoittanut yli tuhat sekä 27 kirjaa. Auto- ja reppumatkailu kaikkialla maailmassa on DX-kuuntelun jälkeen avannut minulle maailman 162 eri maassa. Huippuhetki oli esiintyä Euroviisuissa 100 miljoonalle katsojalle majakanvartijana 2007. Kahdeksan maratonjuoksua 7 eri maassa.