Latviassa olen käynyt ensimmäisen kerran vuonna 1987 ystävieni Riston ja eestiläisen Viljon kanssa. Menimme Viljon autolla Tallinnasta Pärnun kautta Riikaan. Baltian maat eivät silloin olleet vielä itsenäistyneet.

Vuonna 2016 tein automatkan Tallinna-Tartto ja sieltä autolla Baltian halki aina Valko-Venäjälle asti. Latviassa tuli yövyttyä Siguldassa, joka on aivan ihastuttava kaupunki. 

Vanhin poikani Miikka muutti Riikaan 2018 syksyllä ja sen jälkeen olen käynyt maassa muutaman kerran.


Baltian läpiajo Tallinna-Tartto-Sigulda-Ukmerge

Sigulda 30.5.2016

Latviassa oli upea yöpymiskaupunki Sigulda. Pieni 11.000 asukkaan kaupunki. Heistä yli puolet osallistuivat karnevaalikulkueeseen lauantai-illalla.

Koko iltana ei näkynyt kaljakasseja eikä jengejä. Markkinatalous ei ole vielä tullut kaikkine lieveilmiöineen.

Sigulda on hieno paikka. Matalia taloja väljästi. Luonnonkaunis. Korkeuserot tuovat lisää kauneutta ja kokemuksia.

Koko matkan aikana ei ole näkynyt afrikkalaistaustaisia. Kotoutumisen mahdottomuudesta kertoo se, että venäläiset ovat Baltiassa omissa oloissaan. 75 vuoden jälkeenkään ei ole tullut monikulttuurisuusonnelaa, mistä Suomessa unelmoidaan. Baltit tietävät ettei massamaahanmuutosta seuraa mitään hyvää. Siksi he eivät halua ottaa turvapaikanhakijoita.

Monikulttuuri on sitä että kohdataan muut heidän omissa oloissaan. On upeaa nähdä kuinka erilaisia Baltian maat ovat. Ja Valko-Venäjä. Inkerinmaa tuhottiin Suomeen muutolla, mutta ei sitä ole Suomessakaan.

2018

Lasten syyslomaviikolla 2018 tulin kahden kouluikäisen kanssa Latviaan. Tulimme laivalla Tallinnaan ja sieltä bussilla Riikaan. Laivamatka kesti 2,5 tuntia, bussimatka 3,5 tuntia. Tallinnasta Riikaan on matkaa 311 km, bussilipun hinta aikuiselta 12 euroa ja paluumatka 4 euroa. Suomen hintatasossa on jotain perusteellisen outoa.

Riika – Riga 2018

Rigan tori on ainutlaatuisen ihmeellinen paikka. Torin perusta on viisi suurta zeppelin-hallia. Yksi kaloille, yksi juustoille, yksi lihalle ja makkaroille. Kalahalli kuten muutkin hallit ovat kukin suurempia kuin Helsingin kauppatorin vieressä oleva kauppahalli. Muissa halleissa myydään kaikkea vihanneksista ja hedelmistä alkaen. Hallien ulkopuolella on pitkät rivit kukkakojuja ja hedelmäkauppiaita.

Hallit olivat ensimmäisen maailmansodan aikana Saksan ilmalaivojen huoltohalleja. Latvian itsenäistyttyä alettiin rakentaa niistä Euroopan suurin tori, joka valmistui 1930.

Latviassa on 2 miljoonaa asukasta. Heistä Rigassa asuu 650.000. Helsingissä asukkaita on saman verran. Meillä Helsingissä on Hakaniemen halli ja pieni kauppatorin kauppahalli. Eikä muuta.

Kalahallissa on mitä ihmeellisimpiä ja erilaisempia kaloja. On myös silakoita, jotka maksavat 0,80 euroa kilo perkaamattomina.

Suomessa kuuluisa kävelyn Euroopan Mestari kalastaja Reima Salonen saa kilosta silakkaa 0,17 euroa. Kaupassa silakat maksavat perkaamattomina kuusi euroa kilo. Salosen pitää 17 sentillä maksaa palkka kolmelle kalastajalle ja investoida kalastusalukseen ja sen polttoaineisiin sekä kalastuksessa tarvittaviin verkkoihin.

Ennen Venäjä-boikottia silakasta maksettiin 25 senttiä kilo, koska silakkaa vietiin paljon Venäjälle, mikä nosti hintoja. Eräs tuttu kuorma-autoilija kertoi olleensa Moskovassa kuorma-autojen terminaalissa ainoana suomalaisena rekkana. Paikalla oli pilvin pimein muista EU-maista tulleita rekkoja. Joku tässä mättää ja rankasti. Suomessa suurimman hinnan boikotista maksavat kalastajat. Tuo 8 sentin hinnanpudotus on suoraan pois heidän palkastaan. Pakko kirota nämä erilaiset virkamiesherrat ja ay-pomot satojen tuhansien eurojen vuosipalkkoineen ja kokouspalkkioineen alimpaan manalaan tekemään oikeata työtä. Vihapuhetta, mutta emmekö saa enää edes vihastua Suomen tuhoamisesta.

Kuka Suomessa vetää välistä. Suomen arvonlisävero ruoalle on 14 %.

Latviassa arvonlisäveron normaali on 21 %. Alennettu 12 % kanta mm. lasten ruo´assa. Paikalliset hedelmät ja vihannekset ovat alennetun 5 %:n alv-kannan piirissä. Siinäpä ilmastonmuutosideaa Suomeenkin. Kaukaa maailman ääristä tuotavat banaanit ja kiivit verotetaan 21 %:lla, mutta omassa maassa tuotetut porkkanat ja omenat 5 %:lla. Näinkin voi EU-direktiivejä soveltaa, paitsi Suomessa, jossa päättäjät matelevat EU-byrokraattien edessä sopertaen kyllä herra, kyllä herra.

Omenoissa ero ei ole niin suuri. Suomessa suomalaiset omenat maksavat kauppatoreilla 3,50-4,50 euroa kilo. Latviassa ostin todella hyvälaatuisia latvialaisia omenoita 1,20 euroa kilo. Osa omenalajikkeista on samoja kuin Suomessa.

Verot selvittävät osan Suomen hintatasosta. Palkat paljon enemmän. Suomi on hinnoitellut itsensä ulos maailmasta. Kinastelemme muutamasta kiky-tunnista kun isossa mittakaavassa ilman devalvointimahdollisuutta elävä Suomi kulkee kohti tuhoaan.

Latviassa lauantai- ja sunnuntaityöstä ei makseta ylimääräistä kuten Suomessa, mikäli viikonlopputyö kuuluu normaalisti osana työnkuvaan. Näin esimerkiksi sairaanhoitajilla, myyjillä ja ravintoloiden työntekijöillä.

Kun palkat ovat kohtuulliset ja verot alhaiset, riittää työllisyyttä omalle väelle. Työttömyys on laskenut koko 2010-luvun ja on nyt 7 %.

Ilman empiiristä tutkimusta päättelen, että Suomen suuri virkamieskunta ja kaikenlainen valvonta selittää osan ruoan korkeasta hinnasta. Keskusliikkeiden välistäveto on suurta. Byrokratian erilaisuus näkyy mm. Rigan raitiovaunupysäkeillä. Jalkakäytävälle on laitettu pysäkin merkki ja vaunu pysähtyy siihen. Autot odottavat kunnes vaunu jatkaa matkaa. Suomessa on kaikenlaista turvallisuuskaistaa ja kaidetta pysäkkien kohdalla.

Latvialaisten väki on vähentynyt ja siksi täällä kampanjoidaan uusien lasten puolesta. Heitä ei ole lähdetty tuomaan liikaväestöstä kärsivistä Lähi-Idän ja Afrikan maista. Lapset on mm. huomioitu monilla isoilla ja laadukkailla leikkipuistoilla.

Isänmaallisuus näkyy kaikkialla. Myös maahanmuutossa. Täällä ei haluta joutua uudestaan vieraan ien alle kun siitä Neuvostoliiton hajottua eroon päästiin. Neuvostoliiton jälki näkyy täällä vielä vuosikymmeniä etenkin rakennuksissa. Niitä puretaan ja peruskorjataan vielä pitkään. Suomenkin olisi pitänyt ottaa Karjala takaisin kun se olisi ollut mahdollista. Viipurin ja muun Karjalan rakentaminen työllistäisi suomalaisia yhtä kauan kuin Baltiassa Neuvostoliiton jälkien korjaaminen vaatii.

Suomalaiset eivät oikein pärjää Latviassa. Ilmeisesti suomalainen byrokratia ja suomalaisjohdon palkkataso vievät kilpailukyvyn. Esimerkiksi Prisma on lopettanut. K-Rautaa ei täällä näe, mutta jotain yhteistyötä Kesko vielä täällä tekee.

Jos Suomessa halutaan tehdä jotain todellista paremman tulevaisuuden eteen, pitäisi ensimmäiseksi lopettaa sekä EK että SAK. Suomen Yrittäjät voisi mennä pesuveden mukana.

Sigulda 2018

Torstain ja lauantain 3 päivän aikana ei ole näkynyt yhtään afrikkalaista. Lauantaina Siguldan vapaa-ajan viettopaikalla oli 5 irakilaista, joista yksi kertoi olevansa Virosta. Nämä rahattomat interrreilaajat löytävät aina paikat, joissa on jotain kivaa puuhastelua. Latviassa he saavat päivärahaa 2 euroa. Sillä ei pitäisi edes päästä Rigasta kovin pitkälle, saatikka maksaa huvipaikan lipuista. Siguldaan on matkaa 50 km.

Siguldassa on kelkkarata, ja täällä halutaan olympialaiset yhdessä Ruotsin kanssa niin että talvikisojen kelkkailut kisataan täällä.

Käytiin lasten kanssa Rigan valtavan suuressa eläinpuistossa. Korkeasaari on sen rinnalla pieni pläntti. Nähtiin mm. neljä kamelia. Kun täällä ei juurikaan ole tulijoita Afrikasta, joutuvat latvialaiset itse hoitamaan kamelit.