Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge, uusnorjaksi Kongeriket Noreg, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa. Asukkaita 5,4 miljoonaa. Norjalle kuuluu myös Huippuvuoret ja muita merentakaisia alueita. Vuonot ja vuoret ovat Norjan maiseman keskeisiä elementtejä. Maan pääkaupunki on Oslo, asukkaita 0,7 miljoonaa. Norjassa on inhimillisen kehityksen indeksin mukaan maailman korkein elintaso. Maan vaurauden perustana ovat energiavarat: öljy, maakaasu ja vesivoima. Myös kalastuksessa ja kalankasvatuksessa Norja on maailman johtavia maita.

1980-luvun alussa olimme hiihtolomalla Inarin järven rannalla mökissä. Ajoimme mökiltä Nuorgamiin ja kävimme Norjan puolella.

17.9.1986 olin kutsuttuna Oslon kaupungin vastaanotolle tilaisuuden ”The First European Conference on Computer Audit, Control and Security” vieraana.

Reitti Norjassa jäljitetty GoogleMapsin avulla

Torstai 2.7.1987

Stöde (Sverige) – Trondheim (Norge) – Heimdal

Lähdettiin Stödestä jo 8.30. Matka Norjaan oli pitkä ja ylämäkeä ajettiin. Tultiin Östersundiin ostoksille. Leipää, mehua ja makkaraa. Rahaa meni vähän. Tien poskeen. Ulla antoi polttoainetta tipan ja saatiin haaleaa kahvia.

Tultiin Ristafallet´iin. Tien poskeen. Kaunis koski. Kuva. Vielä kauniimpi koski. Kuva. Todella mahtava koski. Kuva. Ihailimme kaunista luontoa.

Ja matka jatkui Åre. Vettä satoi. Haave vuorelle menosta kastui.

Pian tuli vastaan Norjan raja. Kukaan ei katsonut papereita. Tulli oli tyhjä. Alkoi kauniit vesi maisemat. Koskia ja järviä. Jokia ja koskia.

Trondheim. Ruuhkaa. Sadetta. Minipris-kauppa. Halvalla päästiin. Ostettiin viimeisen myyntipäivän lihapullia, kaalia ja sieniä – leipää ja kurkkua. Satoi. Pakko ottaa mökki. Siksi Sandmoen Campngille, koska se oli isompi ja 3 tähden alue. Vuokrattiin mökki kahdeksi yöksi. Saatiin pieni keltaisen likainen koppi. TV kuitenkin oli ja Satellit TV. 250 Nkr/yö. Ruoan laitto ja sateen pitoa.

Päivän ajokilometrit 434.

Perjantai 3.7.1987

Trondheim

Nukuttiin kymmeneen. Kuumaa kahvia ja hotdogeja.

Lähtö Trondheimiin. Kierrettiin koko niemi. Kaunista oli. Nähtiin ensimmäiset vuonon ylittävät laivat. Kierreltiin kaupungin kauppoja. Ostettiin jäätelöä, vaikka olikin kylmää, 13 astetta. Huomattiin, että Paulin visa oli kadonnut, mutta se löytyi campingin säilöstä, jonne soitettiin. Ostettiin Hesari. Mentiin kalahalliin. Ostettiin puna-ahvenia, pippurimakrillia ja isoja katkarapuja. Ruokakaupasta saatiin uusia perunoita. Parkkipaikat olivat pieniä. Tehtiin ruoat ja mietittiin, mitä tehdä. Superidea! Norjan suurimpaan supermarketiin ostoksille. Keksiä, pullaa, limsaa ja pesuaineita. Jopa oli loma. Katsottiin, mitä ei osteta. Sade oli pysynyt poissa, aurinko pilkahti ja asteita oli 18.

Käytiin suihkussa. 3 x 5 kruunua meni puhtauteen. Katsottiin SuperChannelin säätiedote. Helsingissä kaunista, kaikkialla Euroopassa kaunista, paitsi Norjassa, Skotlannissa ja Irlannissa sataa. Voiko tämä olla totta. Olemme löytäneet lomallemme ainoat Euroopan kolkat, joissa ei ole kaunista. Ateena +31 tuli kaiholla mieleen – tänne ei tulla enää koskaan, näin ajateltiin nyt kun oltiin menossa nukkumaan.

Päivän ajokilometrit 87. –  Tankkaus 40,58 litraa 206,55 NOK

Lauantai 4.7.1987

Trondheim – Loen

Aamulla paistoi aurinko. Kummallista. Viimeiset satelliitti-tv-sarjikset katsoi Juha kuin tatti ennen kuin klo 10.30 lähdettiin.

Tie oli suurinpiirtein hyvää kun ajettiin kohti vuonoja. Ottan kaupungissa klo 14 pidettiin jäätelötauko. Tie haaraantui rannikolle. Aurinko paistoi edelleen.

Kun ajettiin eteenpäin, tuli yhä kylmempää ja kylmempää. Lunta alkoi näkyä yhä enemmän. Seisahduttiin erääseen niemekkeeseen. Vesi oli jääkylmää. Järvissä oli jopa jäälauttoja.

Ajettiin kolmen tunnelin läpi. Tarkoitus oli hakea yösija, jotta päästäisiin hiihtämään. Haettiin kolmen tähden camping. Piti ajaa Styrnin läpi Leoniin, jonka piti olla tyylikäs paikka loistohotelleineen. Mutta kyse olikin kyläpahasesta. Keitettiin hernesopat, koska kaikki ruokapaikat olivat kiinni ennen kuin huomattiin, että ostokset on tekemättä.

Ei ollut mitään kylässä tekemistä. Siksi lähdettiin kävelemään Leonin kylään parin kilometrin päähän. Nähtävyyksiä olivat kosket ja kaksi lehmää. Kissa saatiin matkaseuraksi ja sitten nukkumaan.

Pian alkoikin sataa, mutta siihen oli jo totuttu.

Päivän ajokilometrit 439

Sunnuntai 5.7.1987

Loen – Briksdal – Stryn – Videseter

Teltta oli vuotanut, osa tavaroista märät ja alkoi pikku hiljaa ottaa päähän.

Päätettiin lähteä ensin Briksdalin 2500 vuotta vanhalle jäätikölle ja vasta sen jälkeen hiihtämään. Ulla ajoi sujuvasti bussin perässä ja tultiin perille. Hevoskärryjä piti odottaa tunti. Mäki oli hurja ja kävi hevosta sääliksi. Ullaa pelotti. Hevoskuski oli nuori poika, ja muina kuskeina paljon tyttöjä. Oli siinä kesäduuni.

Jukka ja Juha juoksivat kuin hirvet kivikoiden läpi jään luokse. Kaunistahan se oli. Hevosta ei meinattu millään saada valjaisiin. Oli vikurivarsa kuten Juha. Ullaa aloitti pelottaa vielä lisää alas tullessa.

Ja vettä satoi. Koko ajan. Mentiin Stryniin syömään. Kallista oli. Schnitzel osoittautui pieneksi kotletiksi parin keitetyn perunan ja pakastevihannesten kera. Maksoi peräti 60 Nrk, siis 42 mk. Ja nälkä jäi. Paitsi sade alkoi Norjassa ottaa päähän kaiken kalleus. Bensiinikin maksaa 70 äyriä enemmän kuin Ruotsissa ja sitä kuluu paljon.

Ajateltiin lähteä katsastamaan hiihtopaikka. Mutta Ullalle tuli ensimmäisen kerran uskonpuute serpentiineillä. U-käännös ja takaisin! Pauli ja Miikka kävivät jalan inventoimassa ja toivat lunta mukanaan.

Etsittiin mökinrähjä 150 kruunulla ja mietittiin, mitäs nyt. Loma oli alkanut aika lailla kurjasti.

Päivän ajokilometrit 115 – tankkaus 38 l 200,01 NOK

Maanantai 6.7.1987

Videseter – Bergen

Aamulla tietysti satoi. Haikailimme hiihtovuoren perään, mutta uskallus ei ollut yöllä parantunut ja selittelimme erilaisin keinoin, miksi vuorelle emme menneet. Sataa, kastutaan, emme ehdi laivaan. Siksi ulos mökistä, joka oli saarettu veteen, Jukka sanoi, ettei enää mennä mökkiin, kun se haisee ja ovat sekaisin.

Kaupat olivat kiinni, joten ruokaostot tehtiin Styrnin kaupungissa. Kerrankin saatiin kunnon aamiainen. Sitten matka kohti sateisia vuoria. Oli sumuista ja tietä ei aluksi näkynyt montaakaan metriä. Maisemat olivat kauniita, mutta eteneminen hidasta. Kun olimme ajaneet kuusi tuntia, saavuimme lauttarantaan. Siellä odotettiin sateessa yksi tunti laivaa. Se tuli ja saavuttiin reilun puolen tunnin matkan jälkeen Brulandin kylään. Pauli rattiin, mutta nyt alkoi tupenrapinat. Tie oli todella kapea ja mutkikas kierrellen vuonoja ylös ja alas. Oikealta näkyi muutaman sadan metrin putouksia. Tielle ei mahtunut reilusti yhtäkään autoa ja norjalaiset ajoivat lujaa vastaan. Vain kerran tuli tenkka poo. ja norjalainen peruutti ylös vuorta kun Paulille tuli lyhytsulku, mitä tehdä. Ajoimme 100 km matkan Bergeniin vajaassa 3 tunnissa ja taas lauttarantaan odottamaan. Ensin meni 62 NOK, nyt yli 40 NOK.

Ja kun tultiin kaupunkiin, maksettiin 5 kruunun tulli. Koko päivä oli ajettu, eikä ollut yösijaa. Haettiin sateessa mökkiä, mutta saatiin puun alta telttapaikka. Keitettiin yösopat ja mietittiin: Norja meni fiaskoksi.

Tiistai 7.7.1987

Bergen – Jupiter-laiva/Pohjanmeri

Aamulla aurinko paistoi. Mitä ihmettä! Ja yölläkään ei ollut satanut. Teltta oli kuiva. Keitettiin kahvit ja mietittiin, mitä tehdä. Lähdettiin ensin Bergenin akvariumiin. Hieno paikka pingviineineen, hylkeineen, meritähtineen ja kymmenine erilaisine ja erikoisine kaloineen. Ostettiin jäätelöt ja ihmeteltiin aurinkoa.

Mentiin torille. Piti ostaa kalat, mutta ostettiin mansikat. Peppen paikasta saatiin yksi pizza, josta riitti kaikille, paitsi Ullalle. Pizza maksoi 135 NOK. Ostettiin rautatieasemalta hesari, soitettiin mummille ja lähdettiin lauttajonoon.

Norjalaiset eivät osaa lastata autolauttaa niin kuin suomalaiset. Ajettiin lauturilla ympyrää ja odotettiin melkein kolme tuntia ennen kuin päästiin laivaan. Lautta lähti klo 19.30. Ihailtiin vuonoja, pelattiin korttia ja juotiin olutta. Suihkussa käytiin poissa hyteistä ja pikkupoikien ujous oli taas vauhdissa.

Tavattiin suomalaisia, joiden keskustelu loppui kun kuulivat, että vain Irlanti on kokematta. Nukuttiin eri hyteissä. Lapset numerossa 110 ja aikuiset 111:ssa.

Keskiviikko 8.7.1987

M/S Jupiter

Aamulla syötiin laivalla aamupala 160 kruunulla. Sekin on Siljalla paljon parempi.

Kun kello tuli 13 mentiin syömään 60 NOK/nokka. Liha oli sitkeää, perunan palaset keitettyjä ja vihanneksia oli muutama gramma. Ilmankos kun kurkkukilokin maissa maksoi 30 NOK. Otti vähän päähän, mutta nälkä lähti kun oli paljon karkkia pohjalla.

Laivalla kulutettiin aikaa, pelattiin korttia, katseltiin ja juteltiin norjalaisten opettajien kanssa.