Kolumbia

Kolumbia kiertää minua kuin kissa kuumaa puuroa.

Washingtonissa 1992 pitämäni multimediaesitys oli käännetty espanjaksi ja julkaistu kolumbialaisessa taloushallintoalan julkaisussa Contadores (kirjanpitäjät suomeksi, ikäänkuin Tilisanomat) – tekstit espanjaksi, kuvatekstit oli jätetty englanniksi.

Kansikuva on esitelmään piirtämäni, kuten kaikki jutun kuvat.

Sain kirjoituksen perusteella luentokutsun Bucaramancaan Kolumbiaan, mutta erinäisistä syistä johtuen matka jäi toteutumatta.

2003 lattarimatkallani lensin Kolumbian yli Panamasta Ecuadoriin. Syynä oli Costa Ricassa tapaamani saksalainen, joka sanoi, että vain hullut menevät Kolumbiaan reppumatkalle. Siellä kuulemma pyssymiehet pysäyttävät jossain maantiellä bussin ja kaikki matkustajat jatkavat matkaa rahatta ilman vaatteita. Kaikki viedään. En uskaltanut mennä.

Nyt lensin Arequipasta Bogotaan tammikuun toisena päivänä. Mutta olin siellä vain kaksi yötä. Hyppäsin lentokentällä hotelleihin vievään bussiin ja uskaltauduin poistua bussista kun rauhallisen näköinen hotelli tuli vastaan. Hotelli oli kaukana Bogotan keskustasta.

Bogota 2-4. tammikuuta 2013

Kolumbia olisi ollut mielenkiintoinen kohde. Menin 3-osaisella bussilla maanpäällistä bussimetrolinjastoa pitkin Bogotan vanhaan kaupunkiin. Jäin väärällä asemalla pois, tai sitten koko vanha kaupunki on samanlaista huumehörhöjen valtaamaa aluetta. Tosi kurjan ja pelottavankin oloista. Kun alle 10 metrin päähän minusta ammuttiin laukaus, joka onneksi tuli maahan hiekka-alueeseen, alkoi tuntua, ettei tämä ole minun kaupunkini. Jos laukaus osuu katuasfalttiin, voi se kimmota minne vaan.

Kuvia en uskaltanut ottaa lyhyen matkani aikana.

Kolumbiassa on lomakausi ja olisin päässyt haluamaani kohteeseen vasta ensi viikon lauantaina. Kaikki lennot täynnä, mutta tännekään en halunnut jäädä ammuttavaksi.

Siksi menin pakoon Curacaoon, josta pääsee eteenpäin Trininadiin.