Malediivit

Mon 11/19/2007 1:05 PM

Nyt sitä ollaan Malediiveilla. Oikeastaan Maldives, ja pääkaupunki on Male. Tämä on paljon saaria käsittävä maa- ja merialue Sri Lankasta länteen ja  luoteeseen. Maa on muslimiuskontoinen, josta sai heti tuta lentokentälle tultaessa. Kenttä on oma saarensa, josta kuljetaan veneillä kaupunkeihin.

Nousin aamulla jo klo 5. Ennen kuutta Bandadaraiken lentokentälle. Kone lähti vasta vähän ennen kymmentä, mutta jotenkin se aika taas kului kaikenlaisessa kontrollissa. Sri Lankaan pääsi helposti, mutta pois ei ollut niinkään helppoa.

Malediivin tulli tutki tarkkaan kaikki matkustajat. Minä olin ainoa, joka joutui erityisen tarkkaan syyniin, koska minulla ei ollut tiedossa hotellia, jonne menen. Kun vielä minulla oli paksu mahalaukku, vaikutin varmaan itsemurhapommittajalta. Siis niitä voi olla myös heidän uskontoaan vastaan. Reppuni painoi 8,1 kg sisältöineen. Minua edeltävän avioparin pelkät matkalaukut painoivat 65 kg ja sitten heillä oli vielä koneeseen vietävät reput ja isompi laukku kuin reppuni. 

2 Onneksi näin, sillä muutoin olisin varmaan vielä tullissa. Joka ikinen paperipala, Jaanan liina, käytetyt t paidat, matkamuistoksi ostamani puukoriste, hyttysverkko, kaikki tutkittiin erikseen. Jokaisen vaaterievun kohdalla jouduin selittämään, miksi minulla on se mukana. Sormessani pidän vielä suojaa. Se varmaan luultiin neutronipommiksi, koska alkoivat poistaa tuppoa. Sanoin että antaa olla, ja ihme jättivät rauhaan. Lisäksi minun rahalaukkuni tutkittiin, mutta omaksi harmikseni paksuus johtui dollarin seteleistä, joita oli vuosien mittaan kerääntynyt vino pino. Sitten minua nauratti. Haltin repussa on sadetakki, jota ei ole matkalla tarvittu. Olin laittanut vahingossa sinne likaiset sukat, jotka olin tarkoittanut heittäväni roskiin. Haju oli karmaiseva kun mies urhoollisesti tutki paskaset sukatkin. Heitin ne samantien pois. Ei Neuvostoliiton tulli koskaan tehnyt näin tarkkaa työtä. 

3 Oli kova pala, ettei minulla ole hotellia. Aloin vähän kyllästyä aiheeseen ja sanoin, että onhan maassanne hotelleja. Kyllä on. Saako niihin majoittua. Kyllä saa. Ovatko ne täynnä. He eivät tiedä. Sanoin, että nukun palmun alla, jos hotelleihin ei pääse. Siitäpä tulli riemastui. Tämä on esimakua Suomesta, jossa aikanaan olemme vähemmistönä. Meitä tullaan kohtelemaan todella huonosti, jos emme pukeudu lakanaan, päähän laitettavaan läpyskään ja jos emme pyllistä tunnin välein johonkin suuntaan ja mölise jotain käsittämätöntä.

Täällä naiset eivät sentään ole säkitetty, vaikkei Sri Lankan napanayttelya ei tietenkään ole. Tullissa jouduin allekirjoittamaan 7 synnin listan. Pahinta olisi huumeet. Kakkosena porno. Vasta kolmas maan uskonnonvastainen kirjallisuus, siis raamattu. Neljäs oli sika, viidettä en muista, kuudes koira ja seitsemäs alkoholi. Täällä on ehdoton viinakielto. 

4 Miksei Suomen viranomaiset laita samanlaista pakkotunnustusta meille tuleville vääräuskoisille. Ensimmäinen olisi raiskauskielto, toisena pienten tyttöjen häirintäkielto ja siitä eteenpäin. Seitsemäs voisi olla että meillä pidetään koulussa kuusijuhla. Mikä ihme valkoisia eurooppalaisia oikein vaivaa. Kaiken siedämme, mitään emme vaadi, kaiken maksamme.

Mon 11/19/2007 1:14 PM

Mookai

No vähän kevennystä tuskaiseen aamuun. Löysin sitten omatoimisesti hotellin. Kauan siellä 2 virkailijaa pohti ja sitten oli tulos, ettei heillä ole tilaa. Heh heh.

No hyvä, vieressä oli Mookai-hotelli, jonne pääsin. Ikkunasta suoraan näkymä merelle. Vähän kallis, 83 usd yö, mutta täällä on selvästi turistilisä kaikessa. Se Colombon luksus hotellini maksoi 50 usd ja tämä on kaukana luksuksesta.

Mookai hotellin sivustolta. Ikkunasta näkymä merelle kuten 2007. Kuten aina, valokuvat hotellista eivät vastaa mielikuvaa, jonka paikan päällä saa. ”Kaukana luksuksesta” tai sitten tehty iso remontti.

Mookai tarkoittaa veneen omistajaa. Ja läheiset tietävät, että Mooka oli toinen kauniista morsiustytöistämme häissämme kauan sitten ja Kaj taas on Ullan pikkuveli. Siis hotellissa on hyvä olla. Mookai.

Male

3. pv, keskiviikko 21.11.2007

Lähdin aamulla klo 7 kiertelemään. Otin satamasta summamutikassa veneen, johon menin mukaan ainoana turistina. Päädyin kummalliselle atollille, jossa ei oikeastaan ollut mitään. Muutama talo, muutama pienen pieni kioski, muutamia ihmisiä istumassa puiden varjossa. Oli kuin maailma olisi pysähtynyt. Kävelin saaren päästä päähän nopeasti, sillä matkaa oli tuskin kilometria.

Eilen oli samanlainen kokemus toisella atollilla. Mutta se oli hullu, olihan sen nimikin Hulhumale, hullumies minun suomentamana. Siellä oli leveät banat. City heh heh oli saaren toisella laidalla, joten tarvittiin bussi. Kadut olivat kuin viivottimella vedetyt. Talot uusia ja yksi kahvila, joka täynnä paikallisia miehiä. Pikku kaupoissa ei ollut asiakkaita ja tavaravalikoima kummallinen. Esimerkiksi porakone ja säilykepurkkeja. Tuollaisen kaupungin voi rakentaa vain jos joku EU antaa miljardin ja sanoo, tehkää kaupunki. Sitten tehdään mitä mieleen tulee.

2 Kumpikin paikka oli siitä outo, että kun menin takaisin venerantaan, vene täyttyi nopeasti ihmisistä. Niitä oli enemman kuin kaupungissa.

Male on pienenpieni pääkaupunki. Kävelin kaupungin ympäri merta myöten ja matkaa tuli vain 6 km. Se on vähän sama kuin kävelisi kauppatorilta Töölöön ja linnunlaulun kautta takaisin. Mutta kaupunki on täynnä autoja, moottoripyöriä ja skoottereita. Töölön mummot menkööt siis vespalla kauppatorille.

Olen ihan väärässä paikassa. Minun olisi pitänyt suorittaa tänne tuloa varten sukelluskurssi ja mennä koralleille, joita täällä on paljon. Siis vielä. Täälläkin turistit tulevat kuin heinäsirkkaparvet ja tuhoavat kaiken jäljiltään. Turismia on ollut vasta 35 vuotta, joten kaikkea ei ole vielä ehditty. On hienot bungalowit rakennettu heille ja paskot varmaan suoraan mereen koralleja tappamaan. Pelkästään vesipulloja menee päivässä tuhansittain. Minne siis roskat. Näin roskaveneen, jonne roskilla täytetyt autot ajoivat.

3 Varmaan vievät jonnekin atollille, koska tuskin niitä Intiaan asti viedään.

Ennen turisteja tämä oli kalastajakylien saaristo. On muuten niin matalaa, että suurin osa atolleista jää veden alle, jos vesi nousee metrin. Siis on riskiä muuallakin kuin Bangladeshissa. Täällä tosin asukkaita on vain 300.000.

Nämä ovat sunnimuslimeja. Turismin myötä maallistuneita, koska nuorilla naisilla on jopa farkkuja, eikä kaikilla ole huivia. Vain muutaman säkitetyn naisen olen nähnyt. Miesten pukeutuminen on länsimaista, joskaan ei niin kalliin oloista kuin jossain Hesassa.

Historian kirjat sanovat, että täällä oli asukkaita jo tuhansia vuosia ennen ajan laskun alkua. Sitten vuonna 1153 saaret konvertoitiin islamin uskontoon. Huomatkaa sana konvertoida, siis kaikki, jotka eivät konvertoituneet tapettiin, koska täällä on 100 prosentin kattavuus uskonnossa. Niinkuin Neuvostoliitossa kaikki hyvä oli.

4 Ajattelin siis kävellessäni että mitä jos tämä onkin Helsinki kesähelteellä vuonna 2087. Silloinhan Suomikin on konvertoitu islamin uskontoon ja Ruotsi vuosikymmeniä ennen sitä. Näinhän käy, kun hallitus ei kunnioita isien sotaa maahantunkeutujia vastaan.

Ei ihmisten päälle näy, että he uskovat johonkin. Toki vaatetus viestittää jotain. Mutta täällä ei pyllistellä, eikä minareetit huutele aaammemmammoooomm. Siis ehkä päättäjämme ovat viisaita, ei mikään päälle päin muutu, kun Suomi islamisoituu. Mutta pinnan alla kuohuu. Viinaa ei siis enää juoda, osaavatkohan miehemme enää salapolttaa. Pornoa ja vähäpukeisia naisia ei sitten ole missään. Koirat tapetaan. Siat lahdataan. Mutta kaikki on muuten ihan ok. Viinan juonnin kielto voi tehdä kansanterveydelle hyvää. Huumekaupan lopettaminen lopettaa varkaudet, eikä käsiä tarvitse katkoa. Muutama länsimaiseen rakastunut aito maahanmuuttaja kivitetään varoitukseksi. Ja vääräuskoiset vankilaan, ehkä tapetaan.

5 Romaniasta tulleet kerjäläiset karkotetaan ja varastetut kännykät takavarikoidaan. Kauppatorilla poltetaan USAn presidenttiä kuvaavia nukkeja. Tällä menolla tulee äkkiä 100 prosentin kannatus islamilaiselle puolueelle Suomessa. Lakanakaupat kukoistavat kun miehet siirtyvät lakanavaatteisiin. Ja sitten kun suomalaiset ovat alistuneet kohtaloonsa, alkavat maahanmuuttajat ottamaan mittaa toisistaan. Ei meillä näin käy. No ei, mutta miksi sitten muualla.

Olen vähän pihalla mitä tehdä. Uusi tyttöystäväni Sri Lankasta soittaa monta kertaa päivässä. En kyllä uskalla mennä takaisin sinne, ties mitä on kehitellyt mielessään. Hänellä on tänään synttärit, en taida kehtaa sanoa monennetko. 

Kuala Lumpuriin on pitkä matka poispäin Euroopasta. Entä jos menisin Arabiemiraatteihin, jonne täältä on suora lento. Olen nyt sinut uskonnon kanssa, ehkä se siitä.

21. MARRASKUUTA 2007

Alkoi sataa. Netti on hyva suoja. Maldives on sadoista atolleista muodostuva valtio. Tänne ei oikeastaan saisi päästää turisteja lainkaan. Sillä täällä on omasta takaa vain kookospalmun hedelmiä. Kaikki on tuotava, jopa kala, jota on hyvin vähän. Totesin sen kalatorilla ja asia vahvistui kun juttelin paikallisten kanssa.

Mitä järkeä on rahdata tänne Vossin ja Evianin vettä Euroopasta, jotta kaiken tuhoavat turistilaumat saisivat kokea samat elämykset, jotka he ovat jo nähneet Kanarialla, Mallorcalla, Kreikassa, Thaimaassa. Hintataso nousee ja siitä kärsii eniten paikallinen väestö. Suuret loma-asumukset ovat kansainvalisten sijoittajien hallussa, joten paikalliset saavat vain pienen palkan tästä kaikesta.

Kaikki mikä on tänne tuotu, on myös vietävä pois. Bensa toki haihtuu ilmaan ja kulkeutuu mereen hiukkasten myötä. Mutta turistiroskat siis viedään atolleille, josta ne alkavat tuhota koralleja ja meren eläimistöä. Kun turistit hakevat elämyksiään, ovat paikalla myös suomalaiset

2 Koko matkani ekat suomalaiset näin täällä. En ilmaissut itseäni näille nuorille naisille. Mitä siis teen itse täällä.

Yritän elää mahdollisimman huomaamattomasti. Kävelen paljon. Ja välillä hyppään paikallisia kuljettavaan veneeseen. Mutta toki omat haittani minäkin tuon mukanani.

Olen ihmeessa Nilukan kanssa. Hän soittelee monta kertaa päivässä, haluaa tulla lentokentälle vastaan, pitää lauantain töistä vapaana päästäkseen tekemään minulle synttärikakun. Siis omien synttäreidensä. Jotain kummallista tässä on. Ihan herttainen nuori nainen, mutta jotenkin minulle tulee mieleen sarjamurhaaja kun hänen kanssaan juttelen. Täytyy siis olla tarkkana. Tosin en osaa perustella, mistä mielleyhtymä tulee. Ei tässä pelättävää ole, koska minulla on hänen työpaikkansa tiedot ja puhelinnumero, joka on toiminut.

No, päätin katsoa hänen synttärikakkunsa. Käytän paluulipun, ja menen emiraatteihin Sri Lankasta. Lisäkustannuksia tästä harharetkesta ei tule ja molemmat lennot ovat suoria.

22. MARRASKUUTA 2007

Torstai on toivoa täynnä. Aamulla tosin heräsin paniikkiin. En minä voi mennä synttärikakkua syömään, ties mihin koukkuun sitä jää. Vaan eipa ollut emirates lipunmyyjat tulleet, joten asia jäi toteuttamatta. Lähdin kävelylle ja alkoi sataa.

Menin sateensuojaan katukahvilaan, jossa oli sadevarjot. Jostain lonksahti vuosien hankkeeni kohdalleen. Olen 2 kertaa aloittanut romaanin ja 2 kertaa lopettanut kesken. Nyt tajusin, että teen kuvauksen suurten ikäluokkien Suomesta. Voin yhdistää siihen lapsuusmuistoni, työkokemukseni, tapaamani kivat ihmiset ja konnat, näkemäni huijaukset, työyhteisöjen muuttumisen, ihmisten ahneuden ja nämä minulle kuuluu kaikki ihmiset. Jopa vanhat käsikirjoitukset tulevat käyttöön.

Kirjasta tulee iso, ehkä kirjoja tulee 2 tai 3, mutta onhan minulla aikaa kirjoittaa. Kun tulen Suomeen, pistetään velipojan kanssa suunnittelut työn alle, jotta saan hyvän rungon ja asiat kohdalleen myös allakan ja tositapahtumien suhteen. Siis onhan kirjassa oltava Kekkonen.

2 Kuvaan yhden kansakoululuokan ihmisten elämänkerran, sen kuinka kartanot kuihtuvat, kuinka joku meni Ruotsiin, kuinka tuli turhanaikaisia virkamiehiä Suomi täyteen, kuinka yrittäjille käy huonosti ja huijareille hyvin, yhdestä tulee ministerikin, jotta voin kuvata, miten Suomessa kahmitaan ja lobataan asioita kuten nyt kun Katainen on luvannut rikkaille kassavirtaverotuksenkin, vaikka kukaan ei ole kuunnellut minua sen 15 vuoden aikana kun olen puhunut yrittäjille oikeudenmukaisesta kassavirtaverotuksesta.

Sateen tauottua läksin kalasatamalaivoille. Täällä on kuin Kotkassa, jossa kalastajat veivat kansaa Kaunissaareen. Oikeat kalastajat eivat puhu englantia, mutta asiat selkisivat. Hyppään aamulla heidän mukaansa. Oikein nauran noille turistiryhmille, jotka kulkevat kuin sopulilaumat yhdessä paikasta toiseen. Kun yksi pysähtyy katsomaan kuollutta kalaa, kaikki muut 16 tekevät samoin. Puolet kuvaa kalan kotialbumiinsa.

3 Minä kuljen yksin ja nyt minut hyväksytään tänne. Hei sinä cool, minulle huudetaan, eikä kukaan myy minulle mitään kun alkuviikosta tein selväksi, että olen koyhä, en osta mitään, en tarvitse mitään, katselen vain elämää ja kuljen jaloillani.

Joudun aikaistamaan paluutani. Minulla oli kaupparekisterin kanssa avoin asia, jonka olin tehnyt valmiiksi ennen matkaani. Virkamies väittää että paperit on väärin tehty ja vaatii uusia papereita. Sain kaupparekisteriasioita hoitavalta yksityiseltä juristilta lausunnon että olen tehnyt kaikki aivan oikein, mutta se ei nyt kelpaa. Virkamiehet simputtavat ja hallitus tekee ohjelmia pienyrittäjien elämän helpottamiseksi. Kyse on siis siitä, että sulautumisessa olin tehnyt kirjallisen selostuksen siitä, miten osakemäärät muuttuvat, jos yhtiöiden arvot prosessin aikana muuttuvat. Selostus on euron tarkka.

4 Virkamies sanoo, että olisi pitänyt esittää numeroina vaihteluvälit. Laissa ei ole määrämuotoisvaatimuksia asialle, joten mattivarma on, että olen tehnyt liian oikein. Mutta jos valittaa, asia menee pitkälle ensi vuoteen ja asia on tänä vuonna saatava kuntoon. 1,5 vuoden aikana tekemiani asiakirjoja ei voi loppusuoralla antaa jonkun toisen kasiin.

Ehka PRH toimii pelastavana enkelinä. Saan tästä hyvän tekosyyn päästä Nilukan synttarikakkuja karkuun. Tai sitten ei. Voi olla että otan yhden kakun mukaan ja paiskaan sen virkamiehen naamaan kun tulen Suomeen.

5 Olen matkan aikana irvaillut uskontoja näissä jutuissani. Etenkin muslimit ovat olleet hampaissani. No, täällähän nämä 100 %sesti musliminaiset hymyilevät minulle, jotkut jopa flirttailevat, joten ties mitä siellä hunnun takana velloo. Silti, olen kyllä ollut vakavissani. Ei ole vielä nähty, miten vääräuskoisessa maassa käy kun islam ottaa enemmistön. En nyt keksi yhtään demokraattista muslimimaata, tuskin Turkkia nyt voi demokraattiseksi sanoa. Entä joku Bosnia. Korruptiota täynnä. Somalia, Irak, Iran, Pakistan, Saudi Arabia, onhan näitä. Eli ei kannata nyt ristiinnaulita minua ajatuksistani vaan miettiä, entäs sitten. Muistutan täältä oppimani. “Maa konvertoitiin islamilaiseksi maaksi”.

Kommentti: Vuonna 2007 Facebookissa voi julkaista vain 20 kuvaa. Lisäksi teksteissä oli 2000 merkin katto. Tein useita kirjoituksia, joita kuvaavat nämä järjestysmerkinnät 1. 2 jne.