Moldova, Transnistria 

Matka Moldovaan

Sunnuntaiaamuna satoi. Siksi tuntui hyvältä lähteä Moldovaan. Bussi lähti kymmeneltä ja iltapäivällä ennen kello kolmea oli bussi perillä pääkaupunki Chisinaussa. Moldovan ilta oli sateinen, lumiräntäinen, kylmä. Silti oli hyvä olla.

Matkalla oli nähnyt kuinka maa elää viinitarhoista ja hedelmätarhoista. Neuvostoliiton kolhoosit näkyivät ränsistyneinä. Tilalla oli maanviljelystä ja lehmiä syksyn koleudessa. Kylät ja talot toisensa jälkeen olivat kuin Moskovassa suunniteltuja. Mutta silti näkyi usko siitä, että pärjäämme omillamme. Teemme työtä, emmekä tarvitse vieraan apua. Siitä tuli hyvä mieli. Näin elämän pitääkin kulkea eteenpäin.

Odessassa ja Chisinaussa on tullut mietittyä elämän tarkoitusta. Vaikka maat ovat köyhiä, ihmiset ovat ihan tyytyväisiä elämäänsä. Täällä kommunismista siirryttiin yritteliäisyyteen mm. maataloudessa. On jotenkin outoa, että Suomeen tulee väkeä, jotka eivät ole laittaneet oman elämänsä eteen tikkua ristiin ja silti me heidät elätämme hautaan asti. Enemmän koen sympatiaa ukrainalaisia ja moldovalaisilta kohtaan, koska he rakentavat oman elämänsä itse ilman muiden apua.

Moldova, kylmän lämmin yllätys

14. marraskuuta 2016

Moldovassa oli maanantaina presidentin vaalit. Tänään on mellakoitu ja olen ollut porukan jatkeena, ihan uteliaisuudesta. Mellakoiden syy ei niinkään ole se, että kansa olisi äänestänyt väärin, vaan vahvasti epäilty vaalivilppi.

Olen yllättynyt, ettei Yle noteeraa näitä vaaleja lainkaan. Hesaria en lähde edes tutkimaan. Näin eurooppalaisia suomalaiset toimittajat ovat. Moldova ei mittään, vaalimellakat ei mittään, mutta jokaisen Välimeren ylittäneen (valheellinen) tarina saa tilaa uutisissa ja taustoituksissa.

Venäjä-myönteinen miesehdokas Igor Dodon sai 52,2% äänistä ja Eurooppa-myönteinen naisehdokas Maia Sandu 47,8 % äänistä. Täällä ei ole tuppuraiset huutamassa kuinka naisella on lasikatto, eikä siksi nainen voinut täälläkään voittaa.

Moldova jakaantuu kahteen osaan, 4 miljoonan asukkaan Moldovaan ja itäosan 500.000 asukkaan Transnistriaan. Maa on kaksikielinen, romania ja venäjä. Matkalla Odessasta Chisinauhun oli paljon presidentinvaalimainoksia, ja käytännössä kaikki miesehdokkaan mainoksia.

Vaalivilppiepäilyt tulevat siitä, että etenkin Transnistriassa oli ihmisiä kuljetettu maalta äänestyspaikoille ja kuulemma ääniä olisi ostettu. Ulkomailla asuu paljon moldovalaisia, mutta Italiassa ja Portugalissa ei äänestyspaikoilla ollut heille lippuja. Arvattavasti muualla asuvat ovat Eurooppa-mieleisiä.

Etenkin nuoriso on mellakoinut päivällä. Illaksi mielenosoittajia on kokoontunut lisää ja satoja mellakkapoliiseja on täysvarusteissa paikalla. Lähden sinne joukkoon tummaan mukaan tämän kirjoittamisen jälkeen.

Minun on helppo olla puolueeton mellakoissa. EU-kannatus olisi periaatteessa kaunis asia, mutta motiivit ovat heppoiset. Kadulla ihmiset ovat kertoneet, että EU-jäsenyys mahdollistaa ilmaisen rahan mitään tekemättä. Toki osa haluaa tehdä työtä ja saada työpaikan EU-rahoilla. Sama hinku on Ukrainassa. EU:n on itse tuhonnut maineensa jakamalla rahaa holtittomasti kaikkialle.

Moldovassa on huonot johtajat. Kadulla ihmiset haluavat että EU tulisi paikalle ja laittaisi korruptoituneen johdon järjestykseen ja jäähylle. Johto oli esimerkiksi tyhjentänyt Moldovan valtion pankin rahat systemaattisella huijauksella, jossa jokaisen piti saada omat miljoonansa. Voi voi, samanlaista se on EU:ssa, kun EU-herrat tulevat paikalle, on rosvojoukko suurempi ja tehokkaampi ja tarvitaan lisää valtion pankkeja ryövättäviksi.

Itse asiassa voisin olla Venäjä-mielisen valituksi tulleen miehen kannalla. Koska se on paras tae siitä, ettei Moldova tule lisäkerjuulle Brysseliin. Kaupungin keskustassa on useita rakennuksia, joissa toimii virkamiehiä EU-yhteistyön merkeissä. Maamerkkinä näissä on EU-lippu.

Chişinău on yksi Euroopan vihreimmistä kaupungeista. Joka puolella on puistoja ja järviä.

Marraskuu ei ole paras aika tutustua Moldovaan. Puut ovat ruskassa ja osa lehdistä on jo pudonnut. Täällä rakennukset on tehty puistoon, Suomessa on jätetty puukäytäviä kuten Espan puisto. Täällä on tilaa kävellä. Eikä täällä ole ryssän helvettiä, eli pääkaupungin keskustassa talot ovat hyväkuntoisia ja fiksun oloisia. Maaseudulla näkyi kommunismin jälki selkeästi.

Ihmiset ovat ystävällisiä. Kadulla on helppo jutella vastaantulijoiden kanssa. Eilen satoi räntää ja vettä illalla ja oli kova tuuli. Kun ohjeiden mukaan ruokakauppa ei löytynyt, lähti nuori neito kädestä pitäen viemään kaupan ovelle. Ei kauppa ilman häntä olisi löytynytkään.

Tänään kohtasin matkatoimistoyrittäjän, jonka laista en ole koskaan aikaisemmin tavannut. Kaikista nettimatkatoimistoista huolimatta eivät ne pysty kertomaan kaikkea. Kun oli epävarma olo, miten päästä Albaniaan ja ajatus oli mennä junalla tai bussilla, yrittäjänainen kertoi kaiken näistä matkoista Romanian ja Serbian halki. Tulin vakuuttuneeksi, ettei bussimatkaa kannata tehdä. Aikataulut eri maiden välillä eivät täsmää, minkä vuoksi matka kestäisi ainakin 1,5 vuorokautta.

Oli pakko ottaa aikalisä ja miettiä mitä tehdä. Lentokonevaihtoehdot olivat hankalia, helpointa olisi mennä Istanbulin kautta, mutta sekin tarkoittaisi yön viettämistä Istanbulin kentällä. Löytyi halpa 200 euron matka Rooman kautta. Kun parin tunnin aikalisän jälkeen palasin matkatoimistoon, oli löytynyt vielä halvempi matka Milanon kautta. Ja tämän aikataulu oli kaikkein paras ja lyhin. Kaiken digitalisaation keskellä tuntui ihanalta saada palvelua oikealta ihmiseltä. Ja paljon parempaa kuin netti osaa tarjota. Eikä kukaan ole hoputtamassa ”enää yksi paikka jäljellä” ja hinaamassa hintaa pilviin jokaisen enter-painalluksen jälkeen.

Matkan on jatkuttava. Moldovassa mennään huomenna pakkasen puolelle, vaikka perjantaina olisi aurinkoinen päivä +11 astetta. Tiranassa ollaan +15 – +19 välillä, joten se on nyt oikeampi paikka.

Olen tosi iloisesti yllättynyt Moldovasta, vielä enemmän kuin alkukesästä Valko-Venäjästä. Silloin kun on tunne, että haluaisi vielä jäädä, silloin pitää lähteä. Vaikka marraskuussakin voi kokea iloisia matkatuntemuksia räntäsateen ja pakkasen keskellä, kulkeminen useita tunteja päivässä noin kylmässä on kuitenkin turhan vaikeaa.

Tämä matka voi kuulostaa hullulta, mitä se varmaan onkin. Mutta Albanian jälkeen olen kulkenut kaikissa Euroopan maissa. Ja kylmää on vielä edessä, esimerkiksi Grönlanti, mutta maantieteellisesti se kuuluu Pohjois-Amerikkaan.

Moldovan mielenosoitus

Ei se oikeastaan mikään mellakka ollut. Sananvalinta tuli siitä kun oli niin paljon mellakkapoliiseja. Tilaisuus loppui jo klo 17. Varmaan kylmä ilmakin rauhoitti.

Kadulla jokaisella oli omat syynsä osoittaa mieltä. Ilmeisesti suurin syy mielenosoitukseen olikin se, että halutaan liittyä Romanian kanssa yhteen. Se on selvä, ettei Venäjä sitä katso hyvällä. Ideana on päästä suoraan EU-rahoihin käsiksi ilman mitään ehtoja, joita neuvottelut jäsenyydestä toisivat.