III

Hallinnollista byrokratiaa

Yrittämistä koskeva lainsäädäntö

Pienen yrityksen tulisi hallita yrittämistä koskevaa lainsäädäntöä noin 400 sivua, lain perusteella annettuja ohjeita noin 2000 sivua sekä hallitakseen erilaiset tilanteet noin 10 000 sivua oppikirjamaista ohjeistoa ja tulkintaa. Elämässä kukaan ei hallitse noin suurta lakimäärää, minkä vuoksi ihmiset niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa joutuvat erikoistumaan. Pelkästään arvonlisäverolain sisällä erikoistutaan kotimaan kauppaan, tuontiin ja vientiin, EU:n sisäkauppaan ja kansainväliseen verotukseen. Yrittäjä joutuu ostamaan tämän palvelun, jos ylipäätään tietää, mitä kaikkea pitäisi tietää. Konsultit ovat kalliita, mikä lisää hallinnollista taakkaa merkittävästi.

Yrittäjä ei voi edes tietää, mitä lakeja hänen pitää noudattaa. Ongelma on se, että jos yritys rikkoo jotain lakia tietämättään, yritys tai yrittäjä on korvausvelvollinen ja syyllinen tietämättömyyden määrästä riippumatta. Kun asiasta aletaan käydä oikeutta, tullaan tapahtunutta vertaamaan lakikirjan teksteihin. Taulukkoon on listattu lakeja, joita käytännössä kaikki noudattavat. Jos yritys ei ole osakeyhtiö, sitä velvoittavat henkilöyrityslait. Mahdollisia-sarakkeeseen on kerätty lakeja, joita jossain vaiheessa yrityksen eteen voi tulla.

 

 

Kaikkia koskevat Mahdollisia
Arvonlisäverolaki 57
Arvopaperimarkkinalaki 43
Elinkeinon harjoittamisen oikeus 3
Elinkeinoverolaki 17
Ennakkoperintälaki 15
Henkilötietolaki 7
Julkiset hankinnat 16
Kaupparekisterilaki 12
Kiinteistöverolaki 5
Kilpailunrajoituslaki 7
Kirjanpitolaki 27
Nuoret työntekijät 3
Osakeyhtiölaki 46
Palkkaturvalaki 5
Perintö- ja lahjaverolaki 12
Rahanpesulaki 13
Tapaturmavakuutus 30
Tilaajavastuulaki 2
Toiminimilaki 5
Tuloverolaki 41
Työaikalaki 7
Työnantajan sosiaaliturvamaksu 2
Työntekijän eläkelaki 29
Työsopimuslaki 12
Työsuojelun valvonta 7
Työterveyshuolto 5
Työturvallisuus 8
Ulosottokaari 37
Varainsiirtoverolaki 10
Verotililaki 7
Veronlisäys ja viivekorko 3
Viivästyskorko (korkolaki ja ilmoitukset) 5
Verotusmenettely 18
Vuosilomalaki 5
Yhteistoimintalaki 7
Yksityisyyden suoja 5
Ympäristön suojelulaki 20
Yrittäjän eläkelaki 20
Yht. sivuja 407 166
Rikoslaki 70

Lisäksi on paljon toimialakohtaisia lakeja kuten tilintarkastuslaki ja erilaiset ravintolan anniskeluun liittyvät lait. Lakeihin liittyy paljon viranomaismääräyksiä, joiden sivumäärät ovat moninkertaiset itse lakiin. Esimerkiksi tilintarkastuslaki on 16 sivua pitkä, mutta lainveroisia ovat myös 1012 sivua alan kansainvälisiä suosituksia.

Yrittäjän tärkein tehtävä tietenkin on yrittää, minkä vuoksi hallinnolliset asiat jäävät aina viimeiseksi, jos huolena ovat asiakkaat, henkilökunta ja rahan riittävyys. Lainsäädäntö taas lähtee siitä, että hallinto on tärkein, ja jos sen hoidossa tapahtuu virheitä tai viiveitä, on seurauksena erilaiset lisämaksut ja pahimmillaan vankeustuomiot.

Yrittäjä tietää suurin piirtein asioista samalla tavalla kuin kansalainen tietää. Hän tietää, että laskussa pitää olla arvonlisävero. Yrittäjä tietää omantuntonsa kautta, että pimeä palkanmaksu on rikos. Mutta omatuntokaan ei neuvo mitä tehdä, jos maksaa 10 euroa pienestä tilapäisavusta.

Mutta pitää olla jo aikamoinen asiantuntija tietääkseen, miten arvonlisäverolakia noudatetaan, jos myy tuotteita Ahvenanmaalle, ostaa metsäsieniä poimijalta, ostaa nettipalvelua Virosta, julkaisee aikakauslehteä Internetissä ja paperilla, myy ruokaa, pilsneriä ja kolmosolutta kyläkuppilassa, tarjoaa aamupalan maatilamatkailijalle, vuokraa auton työmatkaa varten tai esittää musiikkia kansanjuhlassa. Ihan tavanomaisia pienyrityksen toimintoja. Jos kysyisi näihin yrittäjän arkeen liittyviä arvonlisäveroasioita tilintarkastajien KHT- tai kirjanpitäjien KLT-tutkinnossa, suurin osa kokelaista ei osaisi vastata kaikkiin tilanteisiin oikein. Jos yrittäjä on toiminut väärin, hänet jälkiverotetaan ja rangaistuksena määrätään veronkorotus sekä korkea viivekorko.

Kaikkeen yritystoimintaan liittyvät toimialan erityissäännökset, jotka monissa tapauksissa ylittävät kaiken järjellisyyden rajat.

Tilintarkastus on ammatti, jossa sääntöjen avulla pienyritysten tarkastus on tehty toisaalta mahdottomaksi ja toisaalta erittäin kalliiksi. Yksin toimivan auktorisoidun tilintarkastajan on laadittava laadunvalvontasuunnitelma, jonka avulla hän voi itse varmistaa noudattavansa laadunvalvontasäännöksiä. Pieni yritys ostaa tilintarkastuspalveluja, koska siihen on lainsäädännöllinen pakko. Pieni yritys odottaa, että tarkastuksen avulla varmistetaan kaiken olevan kunnossa ja että yrityksen ja yrittäjän verotus on lainmukaisesti optimaalinen. Tilintarkastajat kuitenkin käyttävät puolet työajastaan työnsä suunnitteluun ja dokumentointiin. Kaiken tämän yrittäjä maksaa. Jos hän kieltäytyy turhaksi byrokratiaksi kokemastaan tilintarkastuksesta, tekee rikoksen.

 

Pienyrityksen velvoitteet torikaupassa

Torikauppa koetaan yksinkertaiseksi toiminnaksi. Otetaan kauden hedelmät ja vihannekset (mansikat, herneet, perunat, omenat) ja lähdetään torille myymään. Mutta mitä torikauppa on käytännössä:

Ruotsissa on määrätty käytettäväksi viranomaisen hyväksymiä kassakoneita. Toivottavasti tällaiset määräykset eivät koskaan tule Suomeen asti.

Monenlaisia sääntöjä on asetettu liiketoiminnassa noudatettavaksi. Säännöillä on toki hyvä tarkoitus, mutta joskus tuntuu, että suomalaisia pidetään tyhminä, minkä vuoksi kansalaisia on puolustettava epärehellisiä yrittäjiä vastaan. Kuitenkin suomalaiset kulkevat lomamatkoillaan maissa, joissa hygieniasäännöksiä ei juuri ole. Suomalaiset syövät kaukomailla katuruokaloissa jopa grillattuja rottia kärpästen vilistellessä kuumassa ilmassa roikkuvien lihojen ympärillä. Harvat palaavat sairaina Suomeen. Toki matkatuliaisina saadaan bakteerikantoja, joihin antibiootit eivät enää pure. Kun samoista maista tulee maahan turvapaikanhakijoita, ei kukaan ole huolissaan bakteerikannoista.

Esimerkkejä säännöksistä:

Suomen monikulttuurisuutta perustellaan usein etnisillä ravintoloilla ja ruo´illa. Samaan aikaan säännöksillä elintarviketeollisuus ajetaan suurten tehtaiden hallitsemaksi, jossa tarjoillaan yhä yksipuolisempia tarjous-campinglenkkejä. Esimerkiksi pienet liha-alan yritykset on EU-säännöksillä ajettu ahtaalle. Kun Suomessa on makkaroita tehty satoja vuosia kotikonstein, ei niihin kukaan ole kuollut. Mutta kun kaksi alle 30 vuotiasta elintarviketarkastajaa tulee massiivisine lomakkeineen tarkastukselle, he hyvässä lykyssä tappavat pienyrityksen sääntöihinsä. Iät ja ajat on makkaramassat Suomessa tehty viileässä tilassa. Uusien sääntöjen mukaan siskonmakkaramassa pitäisi tehdä alle kuudessa asteessa. Se tarkoittaisi uuden linjan tekemistä. Siskonmakkarasta saatava tulo ei riittäisi linjan rakentamiseen, minkä vuoksi yritys lopettaa sen tekemisen. Kun osa asiakkaista haluaisi ostaa siskonmakkaroita vuosikymmenten asiakkuuden jälkeenkin, he vaativat selitystä. Jos yrittäjä kertoo taustalla olevan EU-säännöksen, leviää asiakkaiden keskuuteen huhu, että tehtaalla on ongelmia elintarvikehygieniassa. Sen jälkeen muutkaan makkarat eivät käy kaupaksi.

Pienen liha-alan yrityksen tuotteissa paikallisten reseptien ja uusien kokeilujen mukaan tulevat maut olisivat myyntivaltti. EU-säännökset ja niiden tiukka valvonta rajoittaa kokeiluja ja yhdenmukaistaa tarjontaa. Pienet yritykset eivät mitenkään pysty hintakilpailemaan suurten tehtaitten volyymituotteiden kanssa. Näin Italian pääministeri Berlusconin huono Suomen ruokakuva alkaa toteuttaa itseään. Italiassa toki on samat EU-säännökset kuin Suomessa, mutta siellä niitä ei juurikaan noudateta, eivätkä valvojat ole yhtä tiukkoja kuin Suomessa.

EU-säännöksiä tulkitaan Suomessa kuin piru raamattua. Eräs elintarvikealan pienyritys joutui rakentamaan uudet tuotantotilat EU-säännösten takia. Rakentamisessa tapahtuneiden viiveiden takia tuli tuotantoon puolen vuoden katko, koska viranomaiset kielsivät toiminnan jatkamisen vanhoissa tiloissa. Koskaan yrityksen toiminnan aikana mitään ruokaongelmia ei kuitenkaan ollut ollut. Myyntitulojen saamatta jääminen puolen vuoden ajalta vie useimmat pienyritykset konkurssiin, mutta se ei viranomaisia kiinnosta.

Elintarviketarjonnan ketjuuntuminen rajoittaa pienyritysten mahdollisuuksia entisestään. Suuret kauppaketjut vaativat tavarantoimittajiltaan velvoitetta toimittaa elintarvikkeita päivittäin. Jos toimituksiin ei pystytä, tulee maksettavaksi isot sopimussakot. Sakkojen välttämiseksi olisi rakennettava kaksi tuotantolinjaa tai vähintään pidettävä kriittisten laitteiden varakoneet ja varaosat tiloissa sekä lisäksi huoltosopimukset rikkoutumisen varalle. Varajärjestelmän ylläpito tulee maksamaan niin paljon, etteivät pienyritykset pysty vaadittavaan toimintavarmuuteen.

Kun käy ostoksilla suurissa ruokamarketeissa, kaikki näyttää monipuoliselta ja tarjonta on mittavaa. Yhä suurempi osa tarjonnasta on kuitenkin kotimaista ja ulkomaista suurtuotantoa. Tavarapaljous vääristää todellisuutta.

 

Yritysten määräpäivät

Vuodessa on työpäiviä noin 250. Pienyritys voi joutua tekemään vuodessa keskimäärin joka työpäivä ml. lomapäivät yhden viranomaistoimenpiteen: ilmoituksen tai maksun. Pienellä mikroyrityksellä tällaisia toimenpiteitä on vuodessa 60 eli enemmän kuin yksi joka viikko. Jos ilmoitus tai maksu myöhästyy määräpäivästä, on maksettava korkoja, viivemaksuja ja korotuksia. Hyvin suunniteltuna määrät voisi puolittaa ilman, että rahojen saajien maksutulot mitenkään vähenevät.

Palkkaa maksavan pienyrityksen viranomaistoimenpiteet
2011 Esim. Minimi Mikroyritys
palkkojen ennakonpidätykset pidätykset (2 viikon palkkajakso) 24 12
ennakkojen maksaminen verotilille 12 12 4
verotili-ilmoitukset palkoista 12 12 4
palkat vuosi-ilmoitus 1 1 1
ay-jäsenmaksujen tilitys 12
ay-jäsenmaksuilmoitus 1
eläke- ja muut velvoitteet ilmoittautuminen TyEL velvolliseksi 1
muutokset työsuhteissa 1
TyEL eläkeilmoitus 12 1 1
TyEL maksaminen 12 4 4
tapaturmavakuutusilmoitus palkoista 1 1 1
KELA ilmoitukset 5
YEL-ilmoitus 1 1 1
YEL-maksut 4 1 1
tapaturmavakuutusmaksut 1 1 1
yrittäjän tapaturmavakuutusilmoitus 1 1 1
yrittäjän tapaturmavakuutuksen maksu 1 1 1
ryhmähenkivakuutusmaksut 1 1 1
työttömyysvakuutusmaksut 4 1 1
ennakkoverot maksaminen 12 12 12
ennakkojen täydennys/palautus 1 1 1
uudet ennakot 5
ennakkojen oikaisuvaatimus 1
uudet ennakot kuluvalle vuodelle 4
osingonjako osingonjakoilmoitus 1 1 1
yhtiökokouspäätös 1 1 1
osakkaiden ilmoitukset 1 1 1
osakkaiden kulu-/korkomaksujen ilmoitus 1
merkintä veroilmoitukseen 1 1 1
tilintarkastus tilintarkastuksen suorittaminen 1
ilmoittaminen veroilmoitukseen 1
arvonlisävero ilmoittaminen verotilille 12 12 4
maksu kuukausittain 12 12 4
palvelutuonti EU-maasta 12
tuonti ja vienti Intrastat-ilmoitus, tuonti 12
intrastat-ilmoitus, vienti 12
yhteisön veroilmoitus lomake 6 B 1 1 1
tilinpäätöksen ja taseen lähettäminen 1 1 1
ilmoitus poistoista 1 1 1
omistajien ilmoittaminen (lom 6) 1 1 1
osakeomistukset (lom 8) 1 1 1
erilaisten selvitysten tekeminen 1
kaupparekisteri muutokset hallitus/tilintarkastajat 1
yhtiön perustaminen 1
tilinpäätösilmoitus 1 1 1
pöytäkirjat hallituksen kokous, tilinpäätös 1 1 1
yhtiökokouspöytäkirja 1 1 1
hallituksen kokoukset 2
verotili tilitapahtumien ja korkojen/maksujen seuranta 12 12 4
varainsiirtoverotapahtumat ilmoitukset tehdyistä osakekaupoista 1
varainsiirtoveron maksu 1
verovalitus oikaisut 1
verotarkastus 1
verotarkastuksen vastine 1
jälkiverojen maksu 1
tilastokeskuksen tiedustelut pienyrityksissä otannan mukaan 1
yhteensä 229 111 59

Tämän lisäksi toimialasta riippuen erilaisia vakuutusilmoituksia ja maksuja, lupa-hakemuksia, terveystarkastuksia, terveyspasseja, rakennuslupia, alkoholinmyynti-ilmoituksia jne.

Myymälöissä suoritetaan erilaisia hinta- ja vaakatarkistuksia.

 

Lainsäädännön ja määräysten jatkuvat muutokset

EU:n parlamentissa on 900 jäsentä (MEP). Lobbareita EU:ssa toimii 15.000. Lobbareilla on rahaa käytettävänään suuria summia. Yksittäinen MEP ei mitenkään pysty perehtymään kaikkiin asioihin riittävästi. Lobbarit toimivat maksajiensa etujen ajajina, eivätkä he välitä siitä, mikä on kokonaisuudelle eduksi.

Hyvä esimerkki lobbauksen vaikutuksesta nähdään kirjanpitoa koskevien säännösten uudistuksissa. Samanlaisia esimerkkejä voitaisiin kertoa monesta muustakin asiasta: vihannesten muodoista, sähkölampuista, jätevesien käsittelystä. Suuri osa näistä hyvistä asioista tulee yritysten vastuulle ja sitä kautta kuluttajien maksettaviksi.

1925   kirjanpitolaki

1946   kirjanpitolaki

1974   uusi kirjanpitolaki perustuen meno-tulo-teoriaan

1992   kirjanpitolain uudistus EU-direktiiveihin harmonisoimiseksi

1997   uusi EU-harmonisoinnin vaatima kirjanpitolain uudistus

2005   pörssiyhtiöille velvollisuus noudattaa IAS-IFRS (International Accounting Standards, International Financial Reporting Standards) tilinpäätössäännöksiä

2003   alettiin valmistella pienyritysten IFRS-tilinpäätössäännöksiä IAS Boardissa

2009   komission esitys mikroyritysten vapauttamiseksi kirjanpitosäännöksistä

2010   esitys pienyritysten kansainvälisten tilinpäätössäännösten IFRS SME (Small and Medium size Enterprises) toteuttamiseksi valmis ja lobbaus aktiivista.

 

Yksittäisiä muutoksia lakiin tehty käytännössä vuosittain

Maailman muuttumattomuudesta kertoo paljon se, että 1946 laissa ollut tuloslaskelmakaavan ”Tuotot liikkeen harjoittamisesta” on käytännössä sama kuin 1997 kirjanpitolakiin otettu mahdollisuus lyhennetyn tuloslaskelmakaavan aloittamisesta rivillä ”Bruttotulos”. Kyse on siis liikevaihdon, myytäviä ja valmistettavia varten tehtyjen ostojen sekä tuotannon palkkojen jälkeen jäävästä tuotosta.

Lakeja muutetaan yhä nopeammin. Käytännössä vanhaa lakia ei ole vielä opittu kunnolla soveltamaan, kun taas tuodaan muutos tai kokonaan uusi laki. Yhteiskunta ei näin nopeasti tehtävistä muutoksista mitään hyödy, päinvastoin, mutta asiaa ajavat tahot saavat muutoksista suuret tulot koulutus-, konsultointi- ja palvelupalkkioina. Juristit saavat muutosten avulla perusteita oikeusjuttujen ajamiseen. Ns. kansainväliset tilinpäätös- eli IAS-säännökset olivat alun perin suurten tilintarkastustoimistojen hanke, joka onnistuttiin siirtämään suurelta osin EU:n rahoittamaksi. Hanketta ajaa IAS-yhteisö, jonka IAS Boardissa jäseninä ovat suuryritysten, suurten rahoituslaitosten, yliopistojen ja suurten tilintarkastustoimistojen edustajat. Pienillä yrityksillä ei ole mitään sanomista tilinpäätössäännösten kansainvälisessä kehitystyössä.

IAS saatiin pörssiyhtiöiden tilinpäätössäännöksiksi, vaikkei sitä juurikaan kukaan hankkeen maksajista halunnut. Taikasanoilla kansainvälinen vertailukelpoisuus, rahoituksen helpottuminen hanke vietiin läpi. IAS-ohjeita on niin paljon, että niiden osien tulkintaan on erikoistunut omia konsulttejaan. Tilinpäätöksen laadintakustannukset ovat kaksinkertaistuneet ja rahat ovat ohjautuneet enimmäkseen kansainvälisille suurille tilintarkastusketjuille. Säännökset eivät kuitenkaan ole luoneet yhdenmukaisia tilinpäätöksiä, vaan säännöksiä muutetaan vuosittain eri tilanteisiin kuten lamaan soveltuviksi. Liikearvoista on tullut uusi, entisiäkin pahempi kupla, joka antaa mahdollisuuden tehdä tilinpäätökset johdon toiveiden ja puheiden mukaisesti sen mukaan, mikä bonuksille ja optioille on edullista.

IAS Board tarvitsi uutta työtä. Siksi he alkoivat ajamaan pienyritysten IFRS-säännöksiä. Niitä vastustettiin laajasti ja mm. Suomessa Keskuskauppakamari antoi asiassa kielteisen lausuman. Vastustuksesta huolimatta uudistusta on viety eteenpäin, ja jos jotain ennustaa saa, niin sieltähän se tulee, ensin vapaaehtoisena ja sitten pakollisena. Hyvä tapa saattaa vastustettavat lait voimaan on laittaa niille pitkä siirtymäaika. Siinä vaiheessa kukaan ei mieti, kuinka nopeasti vuodet kuluvat.

Komissio antoi 2009 esityksen mikroyritysten vapauttamisesta tilinpäätössäännöksistä. Taustalla ei välttämättä ole vilpitön halu pienyritysten aseman helpottamiseksi, vaan suurten tilintarkastusketjujen näkemys siitä, etteivät he pysty mikroyrityksiltä laskuttamaan suuria summia. Samalla luodaan paineet suurempien pienyritysten pakottamiseksi PK IFRS:n käyttöön ja niistä palkkioita on helpompi veloittaa.

Kirjanpitolain hallinta on menemässä käsistä. Tili- ja tilintarkastustoimistoissa toimivat sekä alan kouluttajien ja opiskelijoiden tulee hallita kuusi erilaista tilinpäätöstä. IFRS, PK IFRS, EU:n direktiivi, kansalliseen kirjanpitolakiin perustuva tilinpäätös, ammatinharjoittajan tilinpäätös ja maatalouden harjoittajien tilinpäätös. Pörssiyhtiöiden IFRS on hallittava, vaikkei koskaan osallistuisi pörssiyhtiöiden tekemisiin millään tavalla, koska IFRS säännöksistä saadaan ohjeita ja tulkintoja myös PK IFRS-tulkintoihin. Ammattitutkinnoissa edellytetään IFRS:n osaamista.

IFRS-standardit ovat lain veroisia. Standardikirjassa on 1000 sivua. Kirjanpito on vain yksi kymmenistä pienyrityksen toimintaa säätelevistä laeista, joiden tahattomastakin rikkomisesta voi saada rangaistuksen ja niitä suuremmat vahingonkorvaukset maksettavaksi. Kirjanpitosäännökset voisivat olla yksinkertaisia ja mahdollistaa yksinkertaisen kirjanpidon. Silloin myös kirjanpito- ja verorikoksia olisi merkittävästi nykyistä vähemmän. Yksinkertaiset säännöt veisivät tuhansien asiantuntijoiden auktoriteetin ja heidän ansaintamahdollisuutensa romahtaisivat. Siksi yksinkertaisia lakeja ei ihmisten maailmassa voida tehdä.

Uudistuksia on helppo perustella. Yleiset taikasanat ”kansainvälisyys” ja ”talousrikollisuus” sopivat joka paikkaan. Ne antavat mahdollisuuden kiertää ympäri maailmaa seminaareissa ja kokouksissa. Lopputulemat ovat heppoiset, koska eriäviä mielipiteitä ei osata, eikä haluta esittää. Keskustelu on akateemista ja nippelien hiomista, kun jonkun pitäisi huutaa: ”Nyt riitti, hylätään, lopetetaan”. Jonkun pitäisi kysyä: ”Miksi suomalaisen ja bulgarialaisen pienen kuljetusliikkeen tilinpäätöksiä pitäisi verrata keskenään?”

Tilinpäätös on paljon muutakin kuin tositteiden summa. Verotus vaikuttaa siihen, otetaanko tulos palkkana vai osinkona. Toisessa maassa on pitkälle viety tietotekniikka kuljetusliikkeen töiden hallinnassa, toisessa kuljetuksia hoidetaan hevoskärryillä. Jossain verotetaan energiaa, jossain ravintolan tuolipaikkoja. Jossain työnteon hinta on suuri, toisessa palkat ovat mitättömän pienet. Jossain Etelä-Euroopan maassa harmaa talous on monin verroin isompi riesa kuin Suomessa.

Kansainvälisesti harmonisoidut tilinpäätökset ovat myös rikollisuuden ja kuplien syynä. 2008 alkanut finanssikriisi olisi havaittu aikaisemmin, jos ei olisi tehty IFRS ja US GAAP (United States Generally Accepted Accounting Principles) tilinpäätöksiä. Pörssissä voidaan järjestelyjä kehittämällä tyhjistä kaivoksista tai puheista liikearvoja, jotka selitetään tosiksi.

 

Vuosi 2010 yrittäjälle

Yrittämisen haasteet ovat suuret, vaikka yhteiskunnallisia muutoksia ei samaan aikaan tehtäisi lainkaan. Yhteiskunta muuttaa lainsäädäntöä EU:n uusista säännöksistä johtuen, mutta myös omista kansallisista lähtökohdista. Suuri osa muutoksista koskettaa käytännössä kaikkia yrittäjiä ja muutokset maksavat. On tehtävä järjestelmämuutoksia, hankittava uutta tekniikkaa ja ostettava lisäpalveluja. Moniin ominaisuuksiin liittyy perusmaksu ja kuukausittaiset ylläpitomaksut ja kuitenkin muutokset on maksettava vielä erikseen.

Yhdessä vuodessa muutosten määrä on suuri, esimerkkinä tästä vuonna 2010 kaikkia yrityksiä koskevat isot muutokset:

Toimialakohtaisia muutoksia:

Vireillä tai tulossa olevia muutoksia:

Palkansaaja pääsee näistä uudistuksista helpolla ja ihmetyksellä. Sirukorttilaitteiden yleistyminen hämmentää sikäli, että laitteiden standardointi käyttäjän näkökulmasta on jäänyt tekemättä. Pankki ja isot laskuttajat maanittelevat verkkolaskujen käyttämiseen, mutta muutoin kansalainen ei yrittäjän murheita näe.

Rikollisuus vaikuttaa yrittämiseen monella tavalla. Maksukorttilaiteuudistus johtuu lisääntyneistä korttiväärennöksistä ja korttien varastamisesta. Samaan aikaan rikollisten tuomiot ovat yhä vähäisemmät, jolloin rikoksen tuoma hyöty suhteessa kiinnijäämisen seurauksiin on suuri. Hyvä esimerkki tästä on sakkotuomioiden muuntorangaistuksen poisto. Tämä lisää myymälävarkauksia, koska varastamisesta ei käytännössä saa mitään tuomiota. Tämä lisää yrityksen hävikkiä ja myymälöiden valvontakustannuksia. Yhteiskunnan hampaattomuus ulkomaalaisten rikollisten edessä on tuonut Suomeen varasliigoja, jotka ammattimaisesti varastavat arvokkaita tavaroita ja kuljettavat ne no­peasti Suomesta pois. Varastamisen kohteena yritykset ovat helpoimmasta päästä, koska siellä tavarat ovat uusia, eikä myymälään tuloa saa estää keneltäkään syrjintäkiellon vuoksi.

Yritykset tarvitsevat enemmän vakuutuksia, valvonta- ja hälytysjärjestelmiä, vartiointia ja varmistuksia. Yhteiskunta on järjestänyt mittavan organisaation rikollisten puolustamiseksi, mutta jos rikoksen uhri on yritys, ei yhteiskunta paljoakaan tee. Hyvä, jos käydään paikan päällä kirjaamassa varastetut tavarat. Nekin suositellaan ilmoitettavaksi internetissä, jotta julkishallintoa ei turhaan vaivattaisi.

Isot yritykset ja julkinen hallinto ovat lähteneet pakolla ajamaan verkkolaskutusta. Se on suuri virhe, jonka myötä suuri osa verkko­laskutuksen hyödyistä hukataan. Verkkolaskutus olisi pitänyt hoitaa vapaaehtoisesti tuottamalla niin hyviä ja edullisia palveluja, että se olisi pienyrityksillekin houkuttelevaa. Esimerkki: yksi yritys lähettää Vantaan kaupungille kerran vuodessa yhden laskun. Kun kaupunki vaati laskua verkkolaskutuksena, yritys selvitti toiminnan investointikulut käyttämässään taloushallinnon järjestelmässään: 3000 euroa. Pakko mikä pakko, jolloin on tehtävä kaksoisjärjestelmä: ilmainen tai halvempi verkkolaskutuspalvelu, josta lasku lähetetään, minkä jälkeen lasku kirjataan uudestaan omaan järjestelmään.

Kun yhteiskunta valmistelee suuria muutoksia lainsäädäntöön, sen tulee koordinoida muutokset yksityissektorin muutosten kanssa. Lyhyessä ajassa ei tule toteuttaa useita yritystoimintaan vaikuttavia muutoksia.