Helmikuussa 2010 esitettiin MOT-ohjelma Maahanmuuton hinta. Olin ohjelman teossa avustajana. Jutussa tärkeänä tausta-aineistona oli Barrikadi.fi sivustolla edellisvuonna kirjoittamani juttu maahanmuuton kustannuksista yhden oikeustapauksen perusteella.

Ohjelma on nähtävissä Ylen Elävässä arkistossa.

Maahanmuuton kustannusten avoimuus estäisi rasismia

Pauli Vahtera, KHT tilintarkastaja, Vantaa

Maahanmuuton kustannuksista saa hyvin vähän julkista tietoa. Sitä enemmän näkee spekulointeja siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajat elävät suomalaiseen enemmistöön verrattuna. Puhutaan uusista lastenvaunuista, merkkivaatteista, lasten kännyköistä, kukkurillaan olevista ostoskärryistä, lomamatkoista Afrikkaan ja autoista. Maahanmuuttajat lähettävät myös paljon rahaa kotimaahansa jääneille sukulaisilleen. Kun tätä kaikkea selvittää, saa aina vastauksen: samat edut koskevat myös suomalaisia. Koska tietoja salaillaan epäily elää ja voi hyvin. Syntyy paljon arvuuttelua ja spekulointia, joka voi ruokkia maahanmuuttajavihamielisyyttä.

Valtion talousarviossa maahanmuuton menoihin sisäasiainministeriön pääluokan 26 kohdan 40 mukaan on varattu tänä vuonna (2009) 92,9 miljoonaa euroa. Määrä sisältää kunnille maksettavia toimeentulotukimenoja 2.141 €/vuosi/henkilö eli 9,6 miljoonaa euroa. Summa tarkoittaisi 4500 maahanmuuttajaa, eli vain 1500 vuotuista muuttajaa, koska korvaus maksetaan kolmelta vuodelta.

Kuntien talousarvioista maahanmuuton kokonaismenoja ei näe lainkaan. Sen sijaan vakuutetaan, että maahanmuuttajat tuovat kunnille selvää voittoa, kun valtio maksaa kolmen ensimmäisen vuoden kaikki menot ja maahanmuutto työllistää monin eri tavoin kuntalaisia.

Maahanmuuttajien tuomia verotuloja myös tuodaan esille. Usein ei huomata, että esimerkiksi tarvittavat tulkit aiheuttavat enemmän menoja palkkojen ja sosiaalikustannusten takia kuin mitä yhteiskunnan maksamasta palkasta saadaan veroja takaisin.

Yhteiskunnan menot ovat julkisia, koska ne rahoitetaan verovaroilla. Toki on selvää, ettei yhden perheen saamia tukia pidä julkistaa, mutta monissa kunnissa maahanmuuttajia on niin paljon, ettei heidän aiheuttamiensa kokonaismenojen julkistaminen mitenkään vaaranna yksittäisen maahanmuuttajan yksityisyyttä. Jos kokonaistiedot olisivat avoimesti julkisia, sillä parhaiten poistettaisiin kansalaisten epäilyjä ja spekulointeja tässä asiassa. Avoimuudella voidaan vain voittaa rasismin vastaisessa taistelussa, jos sitä aidosti ollaan tekemässä. Salailu on itse asiassa rikollista, koska kuntien ja valtion menot ovat julkisia.

TOIMEENTULOTUKITILASTOT

Viime vuoden lopulla julkaistiin tilastotietoja vuoden 2007 maksetuista tuista. Silloin tukea maksettiin 217.842 kotitaloudelle yhteensä 476,1 miljoonaa euroa. Tästä rahamäärästä riitti yhdelle kotitaloudelle keskimäärin 2.156 euroa.

Toimeentulotukien saajat jaetaan tilastoissa seuraaviin luokkiin: Yrittäjät, Ylemmät toimihenkilöt, Alemmat toimihenkilöt, Työntekijät, Eläkeläiset, Opiskelijat, Muut, Ei tietoa. Ihmisten jakaminen ylempiin ja alempiin on kummallista, mutta maahanmuuttajia ei tilastoida erikseen.

Asiaa voidaan kuitenkin päätellä: maahanmuuttajien työttömyys on suurta, eivätkä he aina ole aikuisopiskelijoitakaan, joten heidät tilastoidaan kohtaan ”Muut”. Vuonna 2007 ainoastaan eläkeläisten ja muiden ryhmässä tukien saajien lukumäärä lisääntyi.

Eniten tukea saanutta kotitaloutta kohti toimeentulotukea maksettiin keskimäärin Uudellamaalla (2736 euroa), Varsinais-Suomessa (2300 euroa) ja Pohjanmaalla (2734 euroa). Pienimmät tuet maksettiin Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa.

Käytännössä koko vuoden tukea saavien perheiden määrä lisääntyi. Samaan aikaan kaikissa muissa kestoluokissa (kk vuoden aikana) saajien määrä väheni. Koko vuoden ajan toimeentulotukea saavia perheitä oli eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.

KORKEIMMAN OIKEUDEN PÄÄTÖS TOIMEENTULOTUESTA

Äskettäin saatiin ensimmäistä kertaa tarkat tukitiedot, nekin tosin sosiaalitukien väärinkäyttöä koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä. Korkein Oikeus antoi 24.2.2009 päätöksen, jossa väärillä tiedoilla tukia saanut maahanmuuttaja ei ollut tehnyt rikosta antaessaan vääriä tietoja viranomaisille. Sekä käräjäoikeus että hallinto-oikeus olivat tuominneet naisen törkeästä petoksesta. KKO vapautti naisen syytteistä.

Faiza A haki oleskelulupaa itselleen ja yhdelle lapselleen Suomen Etiopian suurlähetystöön 28.4.1998 jättämällään hakemuksella perheenyhdistämisperusteella. Hakemus perustui siihen, että A oli solminut 6.4.1998 avioliiton Abdullahi B -nimisen miehen kanssa, jolla oli pysyvä oleskelulupa Suomessa, ja että lapsi oli heidän yhteinen.

Ulkomaalaisvirasto myönsi päätöksellään 14.2.2000 oleskeluluvat ajalle 14.2.2000 – 14.2.2001 ja jatkoi niitä 28.4.2002. Oleskeluluvan voimassaoloaikana A nouti toisen lapsensa Etiopiasta Suomeen ja synnytti kolmannen lapsensa.

Oleskeluluvan saatuaan A oli hakenut yhdessä B:n kanssa Kansaneläkelaitokselta ja Helsingin kaupungilta sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea, joita heille oli myös maksettu. Sittemmin A ja B olivat ilmoittaneet viranomaisille, etteivät he tosiasiassa olleet avioliitossa eikä B ollut A:n lasten oikea isä ja että A:n aviopuoliso ja lasten isä asui edelleen Etiopiassa.

Ulkomaalaisvirasto myönsi päätöksellään 14.2.2000 oleskeluluvat ajalle 14.2.2000 – 14.2.2001 ja jatkoi niitä 28.4.2002. Oleskeluluvan voimassaoloaikana A nouti toisen lapsensa Etiopiasta Suomeen ja synnytti kolmannen lapsensa.

A haki yhdessä B:n kanssa sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea seuraavasti:

Kansaneläkelaitokselta

Helsingin kaupungilta

Etiopiasta Suomeen tullut Somalian kansalainen on saanut nettotuloja yhteensä 55.723 euroa. Kun rahan jakaa keskimäärin kuukausille, tulee siitä 2.570 euroa kuukaudessa. Huomioitakoon, että aluksi hänellä oli vain yksi lapsi. Vuoden tuloksi tulee 30.840 euroa netto.

Tänä vuonna 2009 ansaitakseen kolmen lapsen äitinä tuon määrän, pitää palkan olla vuodessa 44.400 euroa eli 3.700 euroa kuukaudessa. Kun palkasta maksetaan vero ja työeläkemaksu, käteen jää Helsingissä sama summa.

Vuoden 2002 verotilastojen mukaan ylimpään tilastoituun tuloluokkaan eli yli 200.000 markkaa (siis yli 33.600 euroa) kuuluvia veronmaksajia oli 10,6 %. Tapauksen nainen siis kuului Suomen suurituloisten joukkoon. Vuodesta 2000, jolloin hän muutti Suomeen, palkat ovat nousseet 30 % ja myös toimeentulotukea on korotettu.

KUN TÖRKEÄ PETOS EI OLE RIKOS

Korkeimman oikeuden mukaan ”…asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, minkä suuruisina sanotut sosiaalietuudet A:lle olisi oikeiden perhetietojen perusteella myönnetty. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että Kansaneläkelaitokselle ja Helsingin kaupungille olisi aiheutunut vahinkoa A:n ilmoittamien virheellisten tietojen seurauksena. Näyttämättä on jäänyt sekin, että A olisi virheellisiä perhetietoja ilmoittamalla pyrkinyt saamaan suurempia etuuksia kuin mihin hän olisi ollut oikeutettu tai että hänen on pitänyt käsittää aviopuolisonsa henkilöllisyyttä koskevalla oikealla tiedolla voivan olla merkitystä hakemiensa etuuksien määrän kannalta. Näin ollen A ei ole syyllistynyt niihin petoksiin, joista hänelle on vaadittu rangaistusta.”

KKO olisi voinut vaatia Kelaa ja Helsinkiä laskemaan, kuinka paljon vahinkoa on aiheutunut vääristä tiedoista. Kun tätä laskentaa ei ole tehty, ei ole tapahtunut rikostakaan. Varsin kummallinen ratkaisu. Sehän tarkoittaa, että uhrien on ennakoitava Korkeimman oikeuden tekemät ratkaisut ja sen mukaan tehtävä korvausvaatimukset erilaisin vaihtoehdoin. Mutta tämä rangaistuksen arvottaminenhan on juuri oikeuden tehtävä. Jos Suomen laissa on tällainen porsaanreikä, se pitäisi tukkia heti, koska se antaa mahdollisuuden kaikenlaisille avustus- ja tukihuijareille, joita etenkin nyt kun valtio kaataa tukimiljardeja sinne tänne tulee esille kuin sieniä sateella.

Korkeimman oikeuden päätösperusteluiden mukaan avioliitto, avoliitto ja huoltajuus vaikuttavat maksettavan tuen määrään, mutta oikea tieto avioliitosta, aviopuolisosta tai lasten isyydestä ei ole minkään kyseessä olevan tukimuodon osalta tuen myöntämisen edellytys. Näin ollen Faiza on ollut virheellisistä tiedoista riippumattakin oikeutettu lakien mukaisiin etuuksiin.

Vastaava ratkaisu on (1.2.2010) tehty Kouvolan China Center -jutussa törkeän laittoman maahantulon ja sen järjestämisen rikosepäilyistä. Vapauttamisen syynä on korkeimman oikeuden tuore päätös. Päätöksen mukaan väärillä tiedoilla saatu viisumi on laillinen ja oikeuttaa maahantuloon.

Tuskin KKOn tulkinta sentään muuttaa Suomen kansalaisten tekemien asiakirjaväärennöksiä laillisiksi.

EIVÄT TUET TÄHÄN LOPU

Faizan tapauksessa toimeentulotukea on maksettu selvästi yli normien eli toimeentulotuen perusosan. Se on mahdollista, koska sosiaaliviranomaiset voivat harkintansa mukaan maksaa täydentävää toimeentulotukea.

Ennen toimeentulotukipäätöstä Faizan toimeentulo turvattiin maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetuin tavoin, mitä määrää ei käsitelty oikeudessa.

Asumistuki on eri tukimuoto, eikä sitä käsitelty korkeimmassa oikeudessa. Ennen toimeentulotuen myöntämistä rahantarvitsija ohjataan hakemaan kaikki muut mahdolliset lakisääteiset etuudet. Tällaisia ovat muun muassa työttömyysturva, eläke- ja sairausturva, asumistuki sekä opintotukijärjestelmä (opintoraha, -laina, asumislisä).

3-lapsinen perhe saa kaupungilta asunnoksi 4 huonetta ja keittiön. Asunnon vuokra Itä-Helsingissä on 1100-1300 euroa. Tällaiseen asuntoon saa Kelalta asumistukea 695 euroa. (Laskuri osoitteessa http://asiakas.kela.fi/aylaskenta_app/AYLaskentaApplication ). Jos tuloja ei ole, vuokran omavastuun saa toimeentulotukena.

Oleskeluluvan saaneen perheen asunto kalustetaan käytännössä uusilla kalusteilla, joita ovat kaikki tavanomaiset kalusteet ja kodinkoneet. Pakastin kuuluu kalustukseen, mutta astianpesukone ei. Lisäksi kotiin hankitaan liinavaatteet, matot ja astiasto.

Asumistukea ei makseta matkustajakotiasumisesta. Sosiaaliviranomaiset selittävät tapauksen korkeiden tukien yhtenä syynä perheen asumista matkustajakodissa. Asumisen aikaa ei kuitenkaan ole kerrottu. Kaupungilla pitäisi olla edulliset sopimukset tällaisten tapausten varalle. Silti jää miettimään, että perheenyhdistäminen on mahdollista vain, koska valeaviomiehellä oli jo asunto, jonne perheen olisi pitänyt muuttaa. Tiesivätkö sosiaaliviranomaiset jo alusta alkaen, että kyseessä oli petos vai miksi perhe muutti matkustajakotiin. Asunnon koko ei voi olla syynä, koska monet suomalaiset asuvat yhden lapsen kanssa paljon ahtaammin.

Jotta itse itsensä elättävä väestörekisteriin kuuluva olisi vuonna 2009 maksanut 1200 e vuokran ja saanut käteen verojen, työeläkemaksun ja vuokran jälkeen vuodessa 30.840 euroa, hänen palkkansa tulee olla 72.000 euroa eli 6.000 euroa kuukaudessa. Laskelmassa ei ole huomioitu lapsilisiä ja mahdollisia tukia, joita henkilö saisi, sillä jos työssä käyvällä on lapsia, hän joutuu maksamaan vastaavasti päivähoidosta ja työmatkoista.

Sitäpaitsi perheenyhdistämisen järjestänyt oikean aviomiehen veli sai omat tukensa olivat ne sitten työvoimapoliittisia tai muita. Ne tulevat tähän päälle, eikä niitä alunperinkään haettu takaisin, koska hänellä oli laillinen oleskelulupa Suomessa.

Työtön maahanmuuttaja saa työmarkkinatukea kotoutumistukena pääsääntöisesti 3 ensimmäisen Suomessa asumisvuoden ajan. Tuen maksuaika voidaan pidentää 5 vuoteen. Kotoutumistukena maksettava työmarkkinatuki määräytyy samoin perustein ja on saman suuruinen kuin tavallinen työmarkkinatuki. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ajalta kotoutumistuki maksetaan ilman tarveharkintaa. Työmarkkinatuki on 25,63 euroa päivässä, ja sitä maksetaan 5 päivältä viikossa. Vuodessa tätä tukea kertyy 6.663 euroa.

MORAALIN RAPPEUTUMINEN

Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio oli heinä-syyskuussa 2008 noin 2 800 euroa kuukaudessa, kertoo Tilastokeskus. Miehet ansaitsivat keskimäärin 3.110 ja naiset 2.520 euroa. Kuukausipalkkaisten keskiansio oli noin 2.920 euroa ja tuntipalkkaisten laskennallinen kuukausiansio 2.370 euroa. Työssä käyvä keskipalkkainen aviopari ei siis yhdessäkään ansaitse yhtä hyvin kuin kolmen lapsen maahanmuuttajaäiti yksin tukien avulla. Ero on suuri kun huomioidaan työstä aiheutuvat matka- ja päivähoitokustannukset.

Minua henkilökohtaisesti ei tässä jutussa kiinnosta itse petos, vaan se kuinka suuria tukisummia Suomessa jaetaan. Jos työtä tekemättä voi ansaita enemmän kuin keskipalkkainen omalla työllään, mennään kriittisen rajan yli. Tällainen rahanjako on mahdollista vain tiettyyn rajaan asti, koska kaikki kansalaiset eivät voi alkaa yhteiskunnan elätettäviksi. Rahat yksinkertaisesti loppuvat kesken. Raha pitää ensin ansaita pankin seinään laitettavaksi, jotta sitä voi sieltä huoletta nostaa. Tämä arkitotuus on unohtunut myös monelta päättäjältä, koska rahan jakaminen hyviin tarkoituksiin on niin kivaa.

Julkisuudessa puhutaan paljon pienten ansiotulojen verojen alentamisesta. Pitäisi uskaltaa puhua suoraan. Tärkeämpää on alentaa sosiaaliturvaa. Jos sosiaaliturvalla saa elannon, mutta ei sen enempää, kiinnostus työntekoon kasvaa olennaisesti.

KKO:n päätös on julkaistu internetissä http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2009/20090014

Alkuperäinen artikkeli julkaistu Barrikadi.fi sivustolla 12.3.2009. Päivitetty 8.2.2010 MOT-ohjelman taustatyössä saaduilla tiedoilla